Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin
 Suomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

UUTISTEN ARKISTO
1
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
3031     

 



Aineellisen tuotannon alojen tila

Yleistietoa | Tuotanto | Ulkosuhteet | Matkailu

"Karjalan tasavallan hallituksen teollisuuden alalla harjoitettavan politiikan pääsuuntaukset"-ohjelman puitteissa on toimittu teollisuustuotannon kasvattamista jouduttavien olosuhteiden luomiseksi.

Tuotannon fyysisen määrän indeksi käsitti kokonaisuudessaan teollisuudessa 108,9%.

Teollisuustuottoa lisättiin tehostamalla tuotantoa puunjalostuksessa (137%), sellu- ja peperiteollisuudessa (112%), rakennusaineteollisuudessa (126%), koneenrakennuksessa ja metallinkäsittelyssä (122%). Indeksi aleni mustan metallurgian kohdalla (94%), metsäteollisuudessa (98%).

Vuoden kuluessa jatkui teollisuustuotannon lisääntymisvauhdin hidastumistrendi. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kokonaismäärän kasvu käsitti 114%, mutta ensimmäisellä vuosipuoliskolla - 113%, 9 kuukauden tulosten perusteella - 110,5% ja vuoden tulos - 108,9%. 9 kuukauden tulosten perusteella teollistuotannon supistumista oli havaittavissa tasavallan 6 hallintopiirissä ja koko vuoden tulosten - 11 hallintopiirissä. Metsäteollisuuskompleksi säilytti johtavan asemansa vuonna 2000 tasavallan teollisuustuotannossa. Tässä sektorissa toimii yli puolet Karjalan teollisuustyöläisistä. Kompleksin osuus teollisuustuotteiden määrässä säilyi vuoden 1999 tasolla (56%). Tämä sektori turvaa veronmaksuilla tasavallan budjetin täyttymisen 30%. Metsäteollisuuskompleksin vientituotteet käsittävät yli 60% (vuonna 1999 - 58,7%) tasavallan koko viennistä. Kompleksi vaikuttaa edelleenkin Karjalan vientimahdollisuuksiin.

Metsäteollisuuskompleksin tuotto on arvoltaan 13,7 miljardia ruplaa, fyysisen määrän indeksi on verrattuna vuoden 1999 tasoon 110,6%

Alan kasvuvauhdin hidastumiseen vaikutti (indeksi vuonna 2000 - 98%, vuonna 1999 - 125%) Venäjän Federaation hallituksen määräyksestä käyttöönotetut uudet tullitariffit, mikä vaikutti negatiivisesti käyttöpääoman määriin, jotka supistuivat. Vientiin orientoituneiden yritysten voitot pienenivät. Vuoden toisella puoliskolla kasvoi polttoaineen ja sähkön hinta sekä kuljetustariffit. Kustannukset lisääntyivät, yritysten tulot pienenivät.

Tukkien vientihinnat alenivat, mm. sen takia, että karjalaiset puutavaran viejät kilpailevat keskenään hinnoillaan kansainvälisillä markkinoilla. Karjalan tasavallan puutavaran viejäin ja metsäteollisuusyrittäjäin Liitto ei pystynyt ratkaisemaan tätä ongelmaa.

Tasavallan kaikki suurimmat metsäyritykset saivat käytännöllisesti katsoen käyttöön vuonna 2000 vuokrametsiä. Hallitus takaa niille metsäresurssien pitkäaikaisen käytön, mutta vaatii yrittäjiltä kehityssuunnitelmia ja toimia taloudenhoihon tehokkuuden lisäämiseksi. Ollaan siirtymässä hakattaviksi suunniteltujen leimikkojen huutokauppaan, mikä vaikuttaa metsäresurssien hinnanmuodostukseen ja tuo välittömästi lisävaroja metsien hoitamista varten. Vuoden aikana pidettiin 114 tällaista huutokauppaa, joissa myytiin yli 300 tuhatta kuutiometria pystypuuta. Kutiometrin keskivertohinta oli 140 ruplaa ja koko huutokauppojen seurauksena saatu raaka-aineen - puun - arvo oli 45 miljoonaa ruplaa.

Päätehakkuissa saatiin tasavallassa vuonna 2000 6,4 miljoonaa kuutiometria, se on 7% vähemmän, kuin vuonna 1999. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi vaikutti kielteisesti metsureiden toimintaan tavallista lämpimämpi sää vuoden 2000 alussa ja lopulla. Talviteit oli epäkunnossa. Kymmenellä metsäyrityksellä 27:sta ei ollut riittävästi leimikkoja, 6:lla ei riittänyt kalustoa tavoitteiden saavuttamiseksi: metsäkoneita, tiekoineita metsäteiden raivaamiseksi.

Vuonna 2000 17 yritystä 27:stä suuresta ja keskisuuresta yrityksestä ajoi lansseille puutavaraa 413 tuhatta kuutiota vähemmän, kuin vuonna 1999. Eri tahojen budjetteihin ei tämän seurauksena asaatu yli 30 miljoonaa veroruplaa.

Tilannetta alalla käsiteltiin vuoden kuluessa useamman kerran Karjalan tasavallan hallituksen istunnoissa ja neuvotteluissa yritysten johtajain läsnäollessa.

Puutavaran tuotantoa lisänneiden yritysten luettelossa ovat mm. osakeyhtiöt "Sokes" (117%), "Belomorkskin LPH" (156%), "Dial" (224%), "Kemjles" (120%), "Segezhales" (121%), "Lahdenpohjan LPH" (131%).

Yritysten toiminassa tapahtuneista muutoksista parempaan päin mainittakoon siirtyminen entistä tarkempaan apteeraukseen ja lajitteluun. Monissa yrityksissä juuri tämä menettelytapa on hallitseva. Uusiin teknologioihin metsän hakkuussa siirrytään Karjalassa nopeammin, kuin muissa regiooneissa. Lajimenetelmällä tuotettiin vuonna 2000 2,6 miljoonaa kuutiota eli 41% koko tuotetusta puutavarasta. Yksistään tätä teknologiaa käyttää "Ladenso"-yritys.

Yritysten finanssiasema huononi vuonna 2000. Voitot supistuivat kokonaisuudessaan 3,5 kertaa, kustannukset yhtä voitto- eli tuloruplaa kohti lisääntyivät 42%.

Tuotteiden fyysiset määrät kasvoivat puunjalostusteollisuudessa vuoteen 1999 verrattuna melko nopeasti (137%), siis nopeammin, kuin koko metsäteollisuuskompleksissa. Sahatavaran tuotantoa kaksinkertaistivat "Zapkalerlles" Oy, "Letneretshenkin LDZ" Oy, "Alavoisen saha".

Tasavallassa tuotettiin vuonna 2000 771 tuhatta kuutiota sahatavaraa, se on 123% vuoden 1999 tasosta, vientiin menneen sahatavaran tuotanto lisäntyi 1,5 keratsesti.

"Bumex" Oy:n filiaali - Lahdenpohjan fanerikombinaatti - lisäsi työvauhtia: tuotanto kasvoi vuoden 1999 tasosta 20% ja käsitti 16 tuhatta kuutiometria faneria. Uutta kalustoa hankitaan kombinaatin tarpeisiin vauhdilla.

Puunjalostus on kuitenkin tappiota aiheuttava ala. 65% tasavallan puunjalostustehtaista ei saanut voittoja. Se johtuu vanhentuneen kaluston käytöstä, yrityksillä ei ole varaa hankkia uusia työstökoneita ja kalustoa. Tuotannon tietystä lisääntymisvauhdista huolimatta olemassaolevaa kalustoa hyödynnetään vain 40% kertoimella. Useat yritykset eivät huolehdi tuotannon moderisoinnista.

Sellu- ja paperiteollisuus toimii rytmillisesti. Alan kaikki laitokset lisäsivät tuotantoa. "Kondopoga" Oy lisäsi sanomalehtipaperin tuotantoa 6%. Segezhan sellu- ja paperikombinaatti lissä keskeyksettä tuotannon tohoa: säkkipapaerin tuotanto kasvoi 45%. Kesäkuussa tapahtuneen tulipalon takia tuotanto jouduttiin pysähtämään. Paperisäkkejä tuotettiin 11% vähemmän, kuin vuonna 1999. Siihen vaikutti paperisäkkien pienentynyt suosio sisämarkkinoilla. Yrityksen tavoitteena on teknologisen ja energetiikkakaluston modernisointi, uusien paperimerkkien - kraftpaperin ja kraftlinerin tuotannon käynnistäminen.

Pitkärannan sellutehdas tuotti vuonna 2000 72,5 tuhatta tonnia selluloosaa. Se on 13% enemmän, kuin vuonna 1999. 80% tuotetusta sellusta meni vintiin. Uutta kalustoa hankitaan, tuotantoa uusitaan. Näihin tarkoituksiin ja peruskorjauksiin käytettiin vuonnan 2000 136 miljoonaa ruplaa.

Läskelän paperitehdas lisäsi tuotantoaan 66%. Toisen paperikoneen käyttönotto mahdollisti painopaperin tuotannon käynnistämisen. Tällaista paperia tuotettiin 6,4 tuhatta tonnia. Uuden kaluston hankkimiseen käytettiin vuonna 2000 15 miljoonaa ruplaa.

Metsäteollisuuskompleksin tavoitteita vuodelle 2001 ovat:

  • metsäteollisuuslaitosten toiminnan vakiinnuttaminen;
  • peruskaluston ja -konekannan uusiminen;
  • kustannusten vähentäminen bisnessuunnitelmien titeuttamisen seurauksena;
  • uusimerkkisten tuotteiden valmistus lehtipuiden rungoista ja alhaisen laadun puutavarasta;
  • valtion tehokkaampi vaikutus yritysten tuotteiden hinnanmuodostuspolitiikkaan,
  • metsäyritysten sekä sellu- ja paperikombinaattien välisten hintasopimusten solmiminen;
  • uusien markkinoiden löytäminen tuotteille ja sijoitusten hankinta.

Metallurgisten ja vuoriteollisuuden tehtaiden toiminnan tulokset vaikuttavat tuntuvasti teollisuustuotannon talousosoittimiin Karjalan tasavallassa. Tämän alan tuotantolaitokset ovat merkitykseltään toisella sijalla tasavallassa metsäteollisuuskompleksin yritysten jälkeen.

Mustan metallurgian tuotannon fyysisen määrän inderki aleni toimintakertomuskaudella 94 prosenttiin. Tuotannon supistuminen oli ennakkoitu ja on seurausta "Karjalan pelletti" Oy:n etukäteen suunnitelluille toimille. Niiden tarkoituksena oli lisätä avolouhoksen tehoa keskittämällä näihin töihin ne varat, jotta oli aiemmin keskitetty vain malmin kuljettamiseen. Louhoksen laajentamistöille (maan kuoren pintakerroksen poistamiselle) ei jäänyt näin ollen varaa. Malmia louhittiin vähemmän ja pelletteja tuotettiin tämän seurauksena vuoteen 1999 saavutukseen verrattuna 6,5% vähemmän. Vuoristomassan louhinnan määrä kasvoi kuitenkin 10% ja pintakerroskäsittelytyöt käsittivät määrältään 20% enemmän, kuin edellisenä vuonna. Näin ollen työt edistyivät kombinaatilla suunnitelmien mukaan. Tuotannon kannattavuusindeksi supistui kuitenkin vuona 2000 kolmeen prosenttiin edellisenä vuonnan ollessa 16%.

Värimetallurgiassa - tärkein tuotantolaitos Nadvoitsan alumiinitehdas - jatkui tuotantomäärien kasvu - noin 8%. Tuotannon kannatavuuden osoitin oli 1ähes 19%, mutta trendina on kannattavuuden aleneminen. Tuotannon modernisoimiseksi on tuotantolaitokselle myyty sähköä alehintaan. Tuotantokalustoa uusitaan kuitenkin hitaasti.

Tasavallan vuoriteollisuuskompleksiin kuuluu rakennuskiveä, rakennussepeliä, pegmatiittia, shungiittia tuottavia yrityksiä, joilla on melkoista kasvupotentiaalia.

Rakennussepeliä tuotettiin vuonna 2000 130% edellisen vuoden tasosta, rakennuskiveä kallioperästä - 123%. Tshupan kombinaatilla, joka perustettiin konkurssiin menneen "Karelsljuda"-kombinaatin (kiilleliuskelouhos) tilalle, tuotettiin yli 25 tuhatta tonnia jauhettua pegmatiittia. "Karbon-Shungit NPK" Oy lisäsi 1,5 kertaisesti tuotteittensa myyntiä.

Venäjän suurimpiin kuuluvan "Alrossa"-yrityksen ja australialaisen "Eshton Maning LTD"-yrityksen kanssa solmittiin sopimus timanttien etsinnästä Karjalan tasavallan alueella. Saksalinen "Ravema"-firma rahoittaa rakennuskiven tuotannon käynnistämistä Louhen piirissä.

Vuodeksi 2001 suunnitelaan sepelituotannon käynnistämistä Karhumäen piirin Lobskoje-5-esiintymällä. "Karelsljuda"-kombinaatin kaivostunneleita suljetaan. Näihin tarkoituksiin on määrä saada Venäjän Federaation budjetista 20 miljoonaa ruplaa.

Koneenrakennuksessa on tuotanto kasvanut 22%, vaikka raaka-aineiden, hankittavien osien ja etenkin energian hinnat ovat kasvaneet tuntuvasti.

Koneenrakennusalan yritysten finanssitila on mutkikas: käyttöpääomaa ei ole riittävästi; "vanhoja" verorästejä on maksettava, täytetyistä tilauksista ei makseta ajoissa. Alan osuus veroissa on supistunut 4,6%:sta vuonna 1999 3,7 prosenttiin vuonna 2000.

Tasavallan koneenrakennusteollisuuden perustan muodostavat Petroskoissa toimivat yritykset, jotka tuottavat 97% sektorin valmisteista. Suurten ja keskisuurten yritysten osuus alalla on viime vuosina supistunut 87 prosentista 73%:iin. Tämä kertoo alan rakenteessa tapahtuvista muutoksista, pien- ja yhteisyritysten synnystä, tuotanto-osatojen perustamisesta ei-teollisuuslaitosten yhteyteen. Tilanteeseen tässä sektorissa vaikuttaa kuitenkin edelleenkin suuryhtiöiden toiminta: "Onegan traktoritehtaan" ja "Petrozavodskmash" Oy:n tuotteet käsittävät noin 60% tasavallan koneenrakennustuotannosta.

"Petrozavodskmash" Oy on tuottanut entistä enemmän peperin tuotannossa ja kemiallisessa teollisuudessa käytettävää kalustoa ja koneita. Valuutuotteiden tuotanto tasavallan ulkopuolisille tilaajille on kaksinkertaistunut. Yhtiössä kehitellään uusimallisten tuotteiden valmistusta ja elvytetään eri syistä jäädytettyä tuotantoa.

"Onegan traktoritehtaan" tuotantoon vaikutti kielteisesti metsäteollisuusyritysten maksukyvyn heikentyminen ja vientiin menevän puu- ja sahatavaran entistä ankarampi verottaminen. Metsätraktoreiden tuotanto supistui vuonna 2000 8,4% edellisen vuoden tasosta. Tehdas ylitti kuitenkin veronmaksutavoitteen 7,6% ja on siirtymässä uusimallisen TLT-100-traktorin tuotantoon.

"Avangrd"-laivanrakennustehtaalla on mutkikas tilanne. Yrityksen päätehtävänä on nykyisin "Kljutsevaja"-asumalähiön turvaaminen lämmöllä ja kuumalla vedellä. Tehtaan kattilahuoneisiin on asennetava kalusto, joka antaa mahdollisuuden siirtyä luonnonkaasun käyttöön energian lähteenä. Lämpöenergian hinta, jota kuluttajat käyttävät, alennee tämän seurauksena.

Tasavallan hallitus on antanut puolestaan apua koneenrakennusyrityksille:

"Petrozavodskmash" Oy sai kannatusta toteuttaessaan Maikopin kaupungin "Kartontara" Oy:n tilausta; "Onegan traktoritehdas" Oy sai tukea yhteistyösuheiden solmimisessa Valkovenäjän tasavallan yritysten kanssa kahden veljestasavallan yhteistyösopimuksen puitteissa; "Avangard" Oy sai halituksen myötävaikutuksella 6 miljoonan ruplan arvoisen tilauksen Lokakuun rautatieltä; tasavallan budjetista tehdas sai 3 miljoonaa ruplaa "Pribuzhje"-laivan rakentamisen käynnistämiseksi.

Koneenrakennusalan yritysten tehtävänä on vuonnan 2001: ammatillisen managementin jurruttamisongelmien ratkaiseminen, tutteiden uusien myyntimarkkinoiden löytäminen, tuotantokustannusten supistaminen mm. siirtymällä luonnonkaasun käyttöön Petroskoin teollisuusyrityksissä.


Rambler's Top100
Tekninen tuki
Luotu 26 marraskuuta 2001. Toimitettu 26 marraskuuta 2001.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015