|
Helmer-Rainer Sinisalo (1920-1989)
Säveltäjä, VSFNT:n kansantaiteilija (1959) ja Neuvostoliiton kansantaiteilija (1975). Ensimmäisen kansallisen sinfonian (1949) ensimmäisen kansallisen "Kalevala" - eepoksen aiheisiin perustuvan "Sampo" - baletin ynnä muiden eri musiikkilajeihin kuuluvien maassamme ja sen ulkopuolella tunnettujen luomusten tekijä.
Leo Lankinen (1926-1996)
Kuvanveistäjä. VSFNT:n kansantaiteilija (1968), VSFNT:n valtion Repin-palkinnon saaja (1969), Venäjän taideakatemian akateemikko. Mestarin luomuksia esiteltiin laajasti näyttelyissä maassamme ja ulkomailla. Niitä on Venäjän johtavimpien taidemuseoiden - Valtion Tretjakovin gallerian ja Venäläisen museon kokoelmissa.
Sulo Juntunen (1915-1980)
Taidemaalari. VSFNT:n kansantaiteilija(1970) ja neuvostoliiton kansantaiteilija (1980).
Karjalan tasavallan suurin maisemamaalari. Juntusen luomia tauluja esiteltiin laajoissa näyttelyissä Neuvostoliitossa ja Euroopan useissa maissa.
Dmitrii Gusarov (1924-1995)
Karjalan kansankirjailija. Karjalan valtionpalkinnon saaja.
VSFNT:n kulttuurin ansioitunut toimihenkilö. Kirjoitti venäjän kielellä etupäässä kansan sankaruudesta Suuren isänmaallisen sodan vuosina. "Taistelukutsu" -, "Ihmisen arvo" -, "Laupeuden rajan tuolla puolen" -romanien tekijä. Hänen teoksiaan julkaistiin moneen otteeseen Venäjän keskuskustantamojen toimesta, niitä on käännetty useille eurooppalaiskielille.
Jaakko Rugojev (1918-1993)
Runoilija ja prosaisti. Karjalan kansankirjailija. Karjalan valtionpalkinnon saaja. VSFNT:n kulttuurin ansioitunut toimihenkilö. Kirjoitti suomen kielellä.
"Taru karjalaisista" -, "Järviä" - ja "Poronhoitajia" - runoelmien sepittäjä, usean runokokoelman ja "Ruokoranta" - romaanin tekijä.
Hän kuvasi luomuksissaan karjalaiskansan historiallisia ja kansallisia juuria, pohti ajankohtaisia kärkeviä moraalis-eettisiä ongelmia.
Rugojevin runoja ja proosateoksia julkaistiin laajasti Venäjän keskuskustantamoiden toimesta, käännettiin eri kielille.
Ortjo Stepanov (1920-1998)
Karjalan kansankirjailija. Karjalan Arhippa Perttusen muistolle omistetun valtionpalkinnon saaja. Kirjoitti suomen kielellä. Käsitteli luomuksissaan karjalaisen talonpojiston kohtaloita.
"Saku Jaakko - kansanmies" -, "Kuuma kesä" -, "Lesket" -, "Prokon Maksima" -, "Käki kukkui jäihin" - romanit julkaistiin Venäjällä, Suomessa, USA:ssa.
Taisto Summanen (1931-1988)
Runoilija. Karjalan Arhippa Perttusen muistolle omistetun valtionpalkinnon saaja. VSFNT:n kulttuurin ansioitunut toimihenkilö. Karjalan tunnetuin runoilija-lyyrikko. Yli 20 runokokoelman tekijä. Suurin osa runoistaan on venäjännetty. Summasen runoja on julkaistu Venäjän monissa kirjallisissa aikakauslehdissä, erillisinä kirjoina maan keskuskustantamoiden toimesta. Niitä on julkaistu Unkarissa, Saksassa, USA:ssa ja Suomessa. Eräät suomalaiset muusikot ovat käyttäneet Summasen tekstejä säveltäessään lauluja, joita on myös levytetty.
Antti Timonen (1915-1990)
Prosaisti, dramaturgi. Karjalan kansankirjailija. Karjalan valtionpalkinnon saaja. "Me karjalaiset" -, "Hylätyn kylän asukkaita" -, "Yksi aurinko kaikilla" - romaanit, "Mirja" - dilogia, "Otatko miut Karjalan mua?" - ja "Syntymäpäivä" - näytelmät ovat Timosen tärkeimpiä luomuksia.
Antti Timonen sai vuonna 1972 VSFNT:n Stanislavskin muistolle omistetun valtionpalkinnon näytelmästä , "Otatko miut Karjalan mua?", joka pohjautuu "Me karjalaiset" - romaanin juoneen ja kertoo karjalaisten talonpoikien traagisista kohtaloista kansalaissodan vuosina.
| 
