|
Arsenjev Konstantin (1789-1865)
Maantiedon tuntija, tilastotieteilijä ja historioitsija, Venäjän Akatemian varsinainen jäsen (1836), Pietarin Tiedeakatemian akateemikko. Venäjän Keskustilastokomitean perustaja, kotimaisen talousmaantiedon yksi perustanlaskijoista. Aloitti tieteilijän uransa Karjalassa valmistamalla vuosina 1812-13 tutkielman "Aunuksen vuoriteollisuustehtaiden kuvaus" (julkaistu vuonna 1830). Hän vietti Karjalassa elämänsä viimeiset vuodet, kuoli täällä; hautansa on Petroskoissa.
Rybnikov Pavel (1831-1885)
Folkloristi, etnografi. Oli karkotettuna vuosina 1859 - 1866 Aunuksen kuvernementissa. Keksi täältä venäläisen kansaneepoksen. Julkaisi bylinojen (eeppisten kansanrunojen), muunlaisten kansanlaulujen tallenteensa neljä nidosta käsittäneessä kokoelmassaan nimeltään "P. N. Rybnikovin tallentamat laulut" (1861 - 1867). Sai Venäjän maantieteellisen seuran kultamitalin ja Demidov-rahapalkinnon (1864).
Fortunatov Filipp (1848-1914)
Kielitieteilijä, Pietarin tiedeakatemian akateemikko vuodesta 1898. Moskovalaisen lingvistisen koulukunnan perustaja. Koulukunta vaikutti suuresti historiallisen ja vertailevan sekä yleisen kielitieteen kehitykseen. Laski muodollisen kieliopin perusteet.
Opiskeli vuosina 1857 - 1863 Petroskoin kymnaasissa. Vuodesta 1894 työskenteli kesäisin ja vietti lomiaan lähellä Petroskoita sijaitsevassa Kossalmen maalaiskylässä. Kuoli mainitussa kylässä ja lepää maalaiskylän hautausmaan mullissa.
Dmitrii Bubrih (1890-1949)
Kielitieteilijä, Neuvostoliiton tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen (1946). Venäläisen suomalais-ugrilaisen tieteen perustanlaskija. Suomalais-ugrilaisten kielten fonetiikkaa ja morfologiaa sekä suomalais-ugrilaisten kansojen syntyä koskettelevien perustavaa laatua olevien tutkimusten tekijä. Vuodesta 1940 - Petroskoin valtionyliopiston professori, oppituolin haltija, vuosina 1947 - 1949 Neuvostoliiton tiedeakatemian Karjalais-suomalaisen laitoksen Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin johtaja.
Aleksandr Polkanov (1888-1963)
Geologi, Neuvostoliiton tiedeakatemian akateemikko, Lenin-palkinnon saaja (1962). Intrusiivisten vuorilajien petrologiaa ja prekambrin geokronologiaa käsittelevien perustavaa laatua olevien tutkimuksen tekijä. Geologisten muodostelmien iän määrittämisen kali-argonmenetelmän yksi keksijöitä. Osallistui geologisiin kenttätutkimuksiin Karjalan alueella 1920-luvulsta alkaen. Vuosina 1946 - 1947 -- Neuvostoliiton tiedeakatemian Karjalais-suomalaisen laitoksen (nykyisin - Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskus) ensimmäinen johtaja. Teki paljon voimiaan vaatineen työn tutkijavoimien keräämiseksi, tieteellisten tutkimusten pääsuutauksien määrittelemiseksi, neuvostoliiton tiedeakatemian uuden kokonaisvaltaisen (Karjalan) laitoksen aineellisen ja teknisen varustuksen ongelmien ratkaisemiseksi.
Kauko Krats (1914-1983)
Geologi, Neuvostoliiton tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen (1968). Itämeren kilven geologian, geokronologian ja petrografian tunnetuimpia tutkijoita. Vuosina 1946 - 1959 - Neuvostoliiton tiedeakatemian Karjalais-Suomalaisen (Karjalan) filiaalin geologian sektorin (Instituutin) tutkija. Vuosina 19962 - 1966 -- Neuvostoliiton tiedeakatemian Karjalan filiaalin geologian instituutin johtaja.
| 
