Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Kalevalan kansallispuisto

Ensimmäinen uusi Venäjällä tällä vuosituhannella perustettu kansallispuisto. Sen toiminta alkoi vuonna 2006. Puiston pinta-ala on yli 74 tuhatta hehtaaria.

Kalevalan kansallispuisto perustettiin suojelemaan Karjalan tasavallan alueella säilynyttä koskematonta luontaista metsää. Samalla vaalitaan luonnontilassa olevia maisemia. Juuri näissä maisemakulisseissa tallennettiin aikoinaan maailmankuulun Kalevala -eepoksen runoja. Täällä on erilaisia puhtaita metsätyyppejä: enimmäkseen kuivia männiköitä, joita on kallioperäisessä maastossa. Kalevalan kansallispuisto on ainutlaatuinen ja vertaistaan ei löydy Fennoskandiasta. Koskemattomien metsien lisäksi nuoren kansallispuiston alueella on lukuisia suojelua vaativia soita ja järviä.

Paikalliset luontokuvat muistuttavat palapeliä: metsiä, soita, järviä. Valtakunnanrajan tuntumassa on isohko Ala-Lapukka -järvi. Näiden seutujen asukkaat harjoittivat satojen vuosien kuluessa kalastusta ja metsästystä. Täältä löytyy vanhoja kalansavustuspaikkoja, riistan aluerajoja osoittavia vanhoja puita erikoisine merkkeineen, näädän pyydyspaikkoja. Metsiköissä on porojen, hirvien ja karhujen tallaamia polkuja. On merkkejä vanhoista teistä, jotka ovat yhdistäneet vanhoja nykyisin jo autioita asutuksia.

Muualla Euroopassa ei olekaan Kalevalan metsien kaltaisia ekojärjestelmiä. Näiden maiden metsien arvo onkin siinä, että ne ovat olleet koskemattomina tuhansia vuosia. Niissä kasvaakin harvinaisia eläimiä. Myös kasvusto on ainutlaatuista.

Kansallispuiston länsiosassa kasvaa enimmäkseen vanhoja kuusia, mutta itäosissa - mäntyjä. Luonnontilassa oleva männikkö tekee suuren vaikutuksen matkailijaan. Näkee nuoria valoisia männiköitä, jonka puut ovat yhtä pitkiä. Kypsä metsä taas koostuu vanhoista korkeita pylväitä muistuttavista puista ja nuorista vielä kasvavista männyistä. Rotkoissa virtaavien purojen soliseva ääni rikkoo metsän hiljaisuuden…

Täällä on karhuja, peuroja, jotka tallustavat kesäisin vasoineen jokea myötäilevää metsäpolkua.

Villin metsän hallitsija - maakotka kiertelee keväisin soiden keskellä olevien saarten yllä - se varjelee pesäänsä. Sääksi pyydystää järvillä. Puiston yllä näkee joskus merikotkankin. Haarahaukka pesii näissä metsissä. Se kilpailee isopäisen ja äänettömästi liikkuvan tunturipöllön kanssa. Lampien rannoilla kasvattaa poikasiaan kurki. Myös metsähanhi pesii suolammilla. Harmaahanhet laiduntavat suurin joukoin soilla.

Kalevalan kansallispuistoa suojellaan erikoismenetelmin: täällä on kielletty ihmisen sellainen toiminta, joka saattaa vahingoittaa luontokomplekseja, kasvustoja ja eläinmaailmaa. Myös kulttuuri- ja historiakohteita varjellaan.

Tekninen tuki
Luotu 6 lokakuuta 2009. Toimitettu 6 lokakuuta 2009.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015