Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Paanajärven kansallispuisto

Erikoisuutenaan on lähes koskematon luonto, eläimistön ja kasviston runsaus, erinomaiset maisemat. Sijaitsee Karjalan luoteisessa osassa sen korkeimmassa kolkassa.

Puiston helmenä on Paanajärvi (mitat 1,5 km x 24 km) ja sen syvyys - 128 metriä. Joissa on paljon koskia ja melkoisia vesiputouksia. Vesistöissä paljon arvokalaa.

Paanjäeven puisto sijitsee Karjalan luoteisosassa, sen korkeimmassa paikassa, Maanselän rinteillä. Perustettu vuonna 1992. Pinta-ala - noin 104 tuhatta hehtaaria. Luonto on täällä vaihtelevaa: korkeita vuoria, kallioitörmiä ja jokilaaksoja, koskia, vesiputouksia... Jokolaaksoissa ja vuorten rinteillä kasvaa neitseellisiä lähes koskemattomia kuusikoita. Mustikkaa, pensaita, korsikaseveja on useita lajeja. Kuusissa on naavoja - puhtaan ilman indikaattoreita. 400-500 metrin korkeudella maanpinnasta näkee kuusten seassa koivuja, jotka muuttuvat vähitellen kun mennään korkeammale rinteitä ylös vaivaiskouvuiksi ja tundrayhteisöksi. Järvien ja jokien rantamilla heikkaisilla paikoilla kasvaa mäntyjä ja niiden alla jäkälää - poron ja peuran herkkua. Paanajärvi on puiston helmi. Länsi-itä-suuntainen banaanimuotoinen järvi on vuorten ympäröimä, kalloirannat jyrkkiä. Järven rannan ja vuorten välissä on joissakin paikoissa laaksoja. Kymmeniä suomalaisperheitä asui vuosikymmeniä sitten täällä kamppaillen elantonsa puolesta. Mikroilmasto joudutti karjanhoitoja ja jopa maanviljelyä - täällä kasvatettiin mm. ruista. Talonpoikien vaikutus luontoon ei ollut vahingoittavaa. Ihmisen toimista muistuttavat niityt ja vadelmapensaat, jotka pistävät silmään kun katselee maisemia taigametsän olessa karuna taustana.

Paanajärvi on 1,5 km leveä ja 24 km pitkä. Syvin paikka - 131 m. Se on toiseksi syvin järvi Karjalassa Laatokan jälkeen. Vesi on järvessä puhdas ja sen eläimisto sangen rikasta - siihen vaikutta järven ja Vienanmeren välillä toimivan ekologisen käytävän olemassaolo. Oulankajoki laskee lännestä järveen ja sen toisesta päästä alkaa Olankajoki, joka laskee Karjalan suurimpiin kuuluvaan Pääjärveen. Oulanka - Paanajärvi - Olanka-systeemi, joka halkaisee Maanselän vuoristojonon, oli aikoinaan kauppareittinä Ruotisn ja Veinanmeren rannikkoseudun kesken. Silloin Ruotsin ja Venäjän raja jakoi järven kahtia. Tästä kertoo melkoinen turistinähtävyys - vanha rajakivi. Luontomuistomerkeistä mainittakoon neljä vesiputousta, joisa Kivakkakoski on Karjalan suurimpia. Kun katselee sitä Kivakkavaaraa (499 m) vasten, niin nähty jää mieleen vuosiksi. Vaaran huipulla on muuten saamelaisten kultuurimuistomerkkejä - seitoja. Puiston alueella sijaitsee Karjalan korkein vuori - Nuorunen (577 m). Sen huipulle, kuten Kivakankin huipulle, pääsee ekopolkua pitkin. Se on helppo kulkea ja kävelyn vaikutelma on melkoinen.

Puiston vesistössä on paljon kalaa. Kumzha (lohensukuinen kala) kasvaa jopa 5-7-kiloiseksi. Kumzhaa, kuten harjusta, paliaa, siikaa, saa pyydystää lisensillä. Puiston alueella on polkuja, mootorikelkka- ja vesireittejä. On kymmenkunta mökkiä, jossa tilaa kerralla noin 60 matkailijalle. Telttailuun on olemassa mahdollisuus.

Puiston konttori sijaitsee Pääjärven asutuksessa. Siihen pääsee valtakunnan rajalata, etelästä ja Louhen asutukselta johtavia teitä. Luonnonkauneudeltaan Paanajärven kansallispuisto on Venäjän parhaita.

Tekninen tuki
Luotu 3 lokakuuta 2001. Toimitettu 25 maaliskuuta 2001.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2018