Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Kivipuisto "Ruskeala"

Laatokan pohjoisrannikon yllättävimpiä ja kauniimpia luontopaikkoja on Ruskealan kivipuisto. Se on ainutlaatuinen luontomuistomerkki ja kaivosteollisuuden kehitysvaiheista kertova kokonaisuus.

Kivipuiston helmenä on Marmorilouhos. Siitä oli lähes kolmesataa vuotta otettu marmoria erilaisiin tarpeisiin. Louhokseen saa nykyisin melko vapaasti tutustua: turisteille on rakennettu turvallisia tutustumispolkuja. Historiallisen jäämistön vaalimista ja kivilajien sekä luonnonilmiöiden "keräämistä" harrastavat tutustuvat ongelmitta nähtävyyksiin.

Ihmiskäsin marmoriesiintymään vuosisatojen kuluessa louhittu jättimäinen kulho on pituudeltaan 456 metriä pohjoisesta etelään ja leveyttä louhoksella on 109 metriä. Valtavan kulhon pohjalla on kirkasta väriltään smaragdinvihreää vettä. Syvennys on rinteiden ja jyrkkien jopa 25 metriä korkeiden kallioiden ympäröimä.

Louhoksen rannoissa nähdään osittain vedenalaisten ja vedenpinnan yläpuolella olevia kaivoksia ja tunneleiden suita. Nähtävissä olevien louhintakäytävien ja -tunneleiden on satoja metrejä. Vedenalaisiin nähtävyyksiin tutustumista varten tarvitaan erikoislupia ja niitä myönnetään koulutetuille sukeltajille.

Kivipuiston alueella on harvinaisia sammal- ja jäkälälajia, orkideakasveja sekä uhanalaisia suojeltavia pensaskasveja, joita on lueteltu "Punaisessa kirjassa". Täältä löytyy harvinaisia matelijoiden, amfibisten ja lepakkojen lajeja.

Ainutlaatuinen luontokohde on samalla neljän kansan – karjalaisten, ruotsalaisten, venäläisten ja suomalaisten - vuori- ja kaivosteollisuuden kehityksen eri vaiheista kertova muistomerkki. Muualla Euroopassa ei ole vastaavaa kokonaisuutta eli marmorikallioon käsintehtyä "kulhoa", jonka seinämät ovat louhostunneleiden läpitunkemia.

Serdobolin (Sortavalan) pastori S.Alopeus keksi vuonna 1766 marmorikallion Ruskelan asutuksen tuntumasta. Myöhemmin käynnistettiin tällä alueella väriltään neljän (tuhkanharmaa, harmaan vihreä, valkoinen harmaine juovineen ja vaalean siniharmaa) marmorilajin louhiminen.

Ruskealan marmoria käytettiin XVIII vuosisadan toisella puoliskolla ja XIX vuosisadan puolivälin aikoihin Pietariin pystytettyjen kuuluisimpien palatsien ja rakennusten koristamiseen. Sitä hyödynnettiin XIX vuosisadan lopulla ja XX vuosisadan alussa Sortavalan ja Valamon rakennuskohteita pystyttäessä. Ruskealassa tuotettiin paikallisesta marmorista myös rakennuskalkkia.

Tekninen tuki
Luotu 19 joulukuuta 2013. Toimitettu 19 joulukuuta 2013.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015