|
 Kivatshun vesiputous on Euroopan alankomaastossa virtaavissa joissa tavattavista koskista toiseksi suurin Reininjoella olevan putouden jälkeen. Korkeus 10,7 m. Sijaitsee Suunujoella Karjalan keskiosassa.
Karjalan kuuluisin vesiputous. Aunuksen läänin ensimmäisen maaherran runoilija G.Derzhavin oodissa ikuistama. "Vesiputous"-oodissa (1791) mm. todetaan: "Timanttinen vuori vyörii...". Kivatsua on kuvattu monen runoilijan ja kirjailijan sekä taiteilijan luomuksissa. Viime vuosisadan 30-luvulla Suunujoen vesiä suunnttiin uutta uomaa pitkin pyörittämään Kontupohjan voimalan turbiineja ja koski menetti villin voimansa, ikään kuin lannistui. Keväisin saa kyllä seurata sen pauhua ja taas nousuveden jälkeen se rauhoittuu... Mutta nykyisinkin putous on lumoava. Basalttikallioitten keskeltä vesi putoaa lähes pystysuoraan 8 metrin korkeudesta: pauhua, miljardeja pisaroita, vaahtoa...
Äänisenlohta oli putouden tuntumasa vielä 20-30 vuotta sitten. Sammakkomiesten kertoman mukaan vedessä on nykyisin lahnaa, haukea, ahvenia. Putous on "Kivatsh"-luonnonsuojelualueella 60 km päässä Petroskoista. Koskella käy vuosittain noin 30-40 tuhatta matkailijaa. Kuuluisin täällä vieraillut henkilä - imperaattori Aleksanteri II. Vuonna 1868 tapahtuneen vierailun yhteydessä metsän halki rakennettiin uusi kaunis tasainen tie, rakennettiin kutsuvieraille yöpymistilat, vierasmaja ja kosken alla silta Suunujoen ylle. Niinä vuosina koskella kävi vuosittain vain enintaan 200 ihmistä.
| 
