18.05.2001 - Ensimmäinen Tacis-projektin "Karjalan Euroalue kansalaisyhteisön välineenä" - tietojulkaisu näki päivänvalon

English     Russian

• Hallituksen puheenjohtajan S.Katanandovin tervehdyspuhe
• Alueliiton puheenjohtajan H.Kemppaisen tervehdyspuhe
• Euregio Karelia – uudet haasteet, uudet mahdollisuudet
• Euregio Karelia - yleistiedot
• "Euregio Karelia kansalaisyhteiskunnan valineena "– projekti
• Euregio "Karelian" perustaminen
• "Yhteinen rajamme 2001-2006" ohjelma
• Vuoden 2001 toimenpiteiden kalenteri

Arvoisat rouvat ja herrat!

Kädessänne on ensimmäinen bullettini euregio Kareliasta. Euregiomme on aivan nuori – se on vasta täyttänyt yhden vuoden, mutta sen perustamista edelsi  monivuotinen intensiivinen yhteistyövaihe Karjalan tasavallan ja Suomen Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien välillä. Edellisina vuosina yhteistyössä olemme onnistuneet pääsemään yhteisymmärykseen: on toteutettu satoja yhteisiä venäläis-suomalaisia hankkeita rajan yli, taloudellinen yhteistyö lähialueiden välillä on lisääntynyt, ystävyyssuhteet ovat monipuolistuneet. Karjalan tasavallassa olemme toteuttamassa raja-alueyhteistyösuunnitelmia, jotka on säädetty Venäjän Federaation raja-alueyhteistyön konseptiossa. Kehittäen suhteita Suomen kanssa olemme panostamassa yhtä aktiivisesti kauppa-, talous-, kulttuuri- ja tieteellisia suhteita Venäjän alueiden kanssa ja toteuttamassa ideoita, jotka on määritelty Karjalan tasavallan sosiaali-taloudellsen kehittämisen konseptiossa v.2010 saakka. Kuluvana vuonna on aikaansaatu suuri edistys raja-alueyhteistoiminnan yhteensovittamisessa – on valmisteltu Yhteinen rajamme-ohjelma, joka on yhteenveto "Karjalan tasavallan raja-alueyhteistyöohjelmasta 2001-2006" ja Interreg-IIIA-Karjala-ohjelmasta.. Tämä työ on mahdollistanut astumisen laadultaan uudelle yhteistyötasolle rajanaapureidemme kesken.

Kainuun maakuntajohtaja
Euregio Karelia hallintokomitean puheenjohtaja
Hannes Kemppainen

Valerij Shljamin,
Karjalan tasavallan ulkomaansuhteiden ministeri,
Euregio Karelia hallintokomitean puheenjohtaja

Euregio Karelia – uudet haasteet, uudet mahdollisuudet

Liioitelematta vuonna 2000 Karjalaan kohdistui monien aluepolitiikkaa harrastavien eurooppalaisten ja venäläisten asiantuntijoiden erityinen huomio. Toisaalta nimi tarkoittaa Karjalan tasavaltaa, Venäjän Federaation subjektia, jolla on tarkeä strateginen sijainti sekä Barentsin-, että Itämeren-alueilla toimivien raja-alueyhteistyöprojektien kannalta. Viime aikoina Karjalan tasavalta on esittänyt muutaman aloitteen strategisesta suunnittelusta alueiden yhteistoiminnassa. Toisaalta nimi tarkoittaa Euregio Kareliaa, kansainvälistä kokonaisuutta, johon kuuluvat Suomen ja Venäjän raja-alueet.  Kuluvana  vuonna uuden euregion konseptio on hyväksytty sekä Moskovassa että Helsingissa, ja Euroopan Unionin pääkaupungissa Brysselissa ja -mikä on yhtä tarkeää - piirien, kaupunkien ja kuntien hallinoissa, julkisissa järjestöissä, business-maailmassa, nuorisoseuroissa ja tiedotusvälineissä. Neuvotteluja tarpeellisuudesta sovittaa yhteen kansallisten, alueellisten sosiaali-taloudellisen kehittämisen ohjelmat ja EU:n Tacis- ja Interreg-ohjelmat, on käyty noin 6 vuoden ajan Suomen ja EU:n partnereiden kanssa. Ja vihdoinkin näemme yhteisymmärryksen ensimmäsiä merkkeja. Päätuloksena on se, että olemme onnistuneet saavuttamaan kaikkien pääosapuolten periaatteellisen kiinnostuksen  näiden ohjelmien yhteensovittamiseen. Seuraava askel on uuden mekanismin kehittäminen, jonka avulla määritettäisiin tietty rahamäärä yhteisiin hankkeisiin Euregio Kareliassa. Olemme esittäneet mielenkiintoisia ehdotuksia yhteisten painopistehankkeiden valmistelusta ja valintakriteereista, sekä niiden rahoittamisesta paikallisista, alueellisista ja kansalaislähteistä. Sen ohella ehdotamme monitoringmallia, jossa mukana voivat olla EU-komission, Suomen ja Venäjän Federation ulkoministeriöiden edustajat. Noin kymmenen vuotta meilla on toiminut yhteinen Itä-Suomen ja Karjalan tasavallan Alueellinen  Neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina Suomen ja Karjalan eduskuntien edustajia ja piirien ja kaupunkien johtajat. Karjalais-suomalainen  ministeriöiden yhteydessä toimiva lähialueiden työryhmä on toiminut menestyksellisesti jo yhdeksän vuotta. Tärkeinä yhteistoiminnan elementteina ovat ystävyyssuhteet karjalaisten piirien ja kaupunkien ja Suomen 60 kaupunkien ja kuntien välillä.

2000 helmikuussa aloitti työnsa Euregio Karelia hallintokomitea, jossa ovat edustettuina muutama Karjalan tasavallan ministeri ja Interreg-Karjala-alueen maakuntajohtajat. Näin olemme onnistuneet luomaan optimaalisen  lähialueiden yhteistyörakenteen. Jatkuvassa yhteistoiminnassa olemme kehittäneet yhteiset raja-alueyhteistyön suunnittelumekanismit. On tärkeää mainita se, että yhteistyömme pääperiaatteena on aina ollut sekä rajanaapureitemme, että eurooppalaisten partnereitemme intressien humioonottaminen, yhteistoiminnan lapinäkyvyys ja avoimuus. Yli 300 yhteisen projektin tuottama kokemus on luonut hyvän luottamuspohjan partnereiden välille. Euregio Karelia pilottialueena Kaliningradin alueen ohella voivat toimia omaleimaisina laboratorioina, joissa kehitetään uusia raja-alueyhteistyömalleja, koetellaan uusia yhteisyrittäjyyden, kulttuurien vuorovaikutuksen ja tiedonvaihdon muotoja ja luodaan kontakteja eri maiden nuorison välille, jotka käytännössä edistävät sosiaalista tasa-arvon toteutumista mollemmin puolin rajaa.

Sen ohella pidämme Euregio Kareliaa perustana kehitettäessä aluesuunnitteluyhteistyöllä lähialueiden sosiaali-taloudellista elämää.  Voi olla, että lähitulevaisuudessa ryhdymme yhteiseen investointisuunnitteluun. Esimerkiksi metsäalalla. Karjalan tasavallan hallitus ja Stora Enso-konserni ovat löytäneet molemminpuolisia intressejä ei ainoastaan konkreettisissa taloushankkeissa, vaan myös systemaattisen toiminnan kehittämisessä koskien jatkuvaa metsänkäyttöä ja metsänviljelyä Karjalan tasavallassa. Näitä tovoitteita silmällä pitäen on käytettävä sekä kotimaisia, että pohjoismaisia teknologioita. Joka tapauksessa ei EU:n Pohjoinen ulottuvuus - politiikalla, eikä Venäjän keskipitkällä strategialla EU:ta kohtaan ole  selkeää tulevaisuutta ilman yhteistä aluesuunnittelurakennetta alueellisella tasolla. On tarve kehittää yhteinen raja-alueyhteistyöhankkeiden valintajärjestys.  Semmoiset projektit mahdollistavat Pohjois-Euroopan kehittamisen mielyttaväksi alueeksi investoimistoiminnalle.  Euregio Karelia onkin tämän tavoitteen työväline.

Tässä yhteydessä haluaisin mainita "Euregio Karelia – aluesuunnittelu" – projektin. Projektissa oli valmisteltu analyysiraportti raja-alueiden nykytilanteesta ja kartat (kartta-aineisto 1:100 000), joissa on osoitettu pitkän tähtäimen liikenne- ja raja-alueinfrastruktuurin ja teknillisen infrastruktuurin kehittämistarpeita, sekä kulttuuriperinnön ja suojelualueiden kohteita. Tämä on suomalaisten ja venäläisten tiedemiesten, asiantuntijoiden sekä valtio- ja paikallisviranomaisten yhteinen työ.

Euregio Karelian perustaminen on antanut impulssin yhteisprojektien käynnistämiseksi terveydenhoidon, sosiaaliturvan ja koulutuksen aloilla, sekä suomalais-ugrilaisen kulttuurin kehittämiseksi Karjalan tasavallassa. Kalevalan kylässä ja Kostamuksessa on käynnissä paikallishallinnon aloittama yhteisprojekti, jonka avulla perustetaan maailmankuulu Kalevala-eepoksemme kulttuurikeskus. Tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus arvoida ainutlaatuisen karjalaiskulttuurin kauneutta, jolla on ehdottamasti huomattava asema eurooppalaisten kultturien seurassa. Tämän vuoksi  toivomme  projektille EU:sta  kannatusta.

Lisäksi Euregio Karelia tarkoittaa meille mahdollisuutta tutkia eurooppalaista kokemusta alueellisen hallinnon ja paikallisen itsehallinnon aloilla, kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa ja käyttää tätä kokemusta uudistusten toimeenpanossa tasavallassamme. Olemme Karjalan tasavallan sosiaali-taloudellisen kehittamiskonseption valmisteluvaiheessa vuosille 2002-2006. Se erottuu muista tämänkaltaisista asiakirjoista kaikinpuolisten uusien mahdollisuuksien ja haasteiden huomioimisella, joita Euregio Karelia on tuonut elämäämme.

Euregio Karelia on Suomen kolmen maakunnan – Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan – ja Venäjän Karjalan tasavallan muodostama alue.

Euregio Karelian alue ulottuu Itämeren Pohjanlahdesta Vienanmereen ja Napapiiristä Laatokkaan. Alueen suurin osa on sijoitettu 62 ja 66 leveysasteiden välillä ja 24 ja 34 pituusasteiden välillä. Alueen pinta-ala yleensä on noin 263 700 km2, joista Karjalan tasavalta kattaa melkein kahta kolmatta osaa. Karjalan tasavallan osuus tästä on 180 500 km2, joka on melkein puolet Suomen pinta-alasta . Euregion Suomen puolen pinta-ala on 83 167 km2. Kajaanista Kostamukseen Vartius-Lyttä rajanylityspaikan kautta, sekä Joensuusta Sortavalaan Värtsilä-Niirala rajanylityspaikan kautta voidaan päästä parissa tunnissa.

Euregion Suomen puolen pinta-ala on neljäs osa koko Suomea, mutta siellä asuu vain 12% Suomen väestöstä. Karjalan tasavallan pinta-ala tuskin ylittää 1% Venäjän Federaation pinta-alasta, siellä asuu 0,5% maan väestöstä.

Yhteinen raja Suomen ja Venäjän välillä on 1300 km, joista noin 750 km kuuluu Euregio Karelialle.

Euregio Karelia- alueen väestön määrä on 1,4 miljoonaa, mistä suurin osuus – 722 tuhatta asukasta- asuu Karjalan tasavallassa ja Interreg-maakuntien väestön määrä on 626 tuhatta asukasta. Viime vuosina alueen väestön määrä on aleneva edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Alue on harvaan asuttua, vaestötiheys on noin 5 henkea per neliökilometri.

Mollemin puolin rajaa on olemassa epäasutettuja paikkoja. Alueen taajamat ovat keskiytettyjä kaupunkien seutoihin.

Euregio Karelian elinkeinorakenteessa perustoimiala on palvelut. Tämä on ominaista sekä Interreg Karjala ohjelma-alueen maakunnille, että Karjalan tasavallalle. Työväestön vähintään kaksi kolmatta osaa on työssä tällä alalla. Toisessa paikassa on teollisuus ja rakentaminen, niiden perässä ovat maa- ja metsätalous.

Karjalan tasavallan päätoimiala rahatulon kannalta on teollisuus, mutta suurin osa työpaikoista on luotu palvelujen alalla, jossa on keskiytetty 63 % Karjalan tasavallan kaikista työpaikkojen määrästä. Palvelujen ala kasvaa jatkuvasti, etupäässä tämä koskee kuljetusta. On odotettavissa, että lähitulevaisuudessa matkailu tulee merkittäväksi tulonlähteeksi.

Suomen rajamaakuntien elinkeinorakenteet ovat pääosin samankaltaisia, ero on havainnossa vain kuntien ja maaseutujen tasolla. Koko työväestön joka kymmenes työntekijä on työllistänyt maa- ja metsätaloudessa, joka neljäs – teollisuudessa ja rakentamisessa.

Raja-alueiden elinkeinirakenne heijastaa alueen lunnonvaroihin perustuva toimintaa ja nykyaikainen teollisuus on vielä vähäisempää kuin maakunnissa keskimäärin. Modernin teollisuuden saaminen raja-alueille vähentäisi alueelta poismuuttoa, mutta sen jarruttaminen raja-alueelle vie oman aikansa.

Vuoden 2000 huhtikuussa Euregio Karelia sai laillisen pohjan ja on jo tehty ensimmaiset askelet venalais-suomalaisen yhteisten projektien eteenpainviemisessa. Euregion keskeisena tavoitteena on kehittaa molempia puolia hyodyntavaa yhteistyota kaikilla tasoilla, aivan ruohotasoa myoten kuten Somessa sanotaan. Alun perin euregion hallintokomitea pyrkii siihen, etta kaikilla raja-alueyhteistyosta kiinnostuneilla osapuolilla olisi mahdollisuus osallistua euregion toimintaan kaikissa vaiheissa: hanke-ehdotuksesta ja sen eteenpainviemisesta aivan hankkeen toteuttamiseen. Semmoisen tehokkaan toimintamallin luominen kaipaa muutaman ongelmien ratkastamista. Yksi niista on informaation helppo saavuttaminen euregion toiminnasta kaikille euregion osapuolien asukkaille.

"Euregio Karelia kansalaisyhteiskunnan valineena"- projekti on jo tehdyn tyon looginen jatkamenen. Projektin partnereina esiintyvat Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan liitot Suomen puolesta ja Karjalan tasavallan Ulkomaansuhteiden ministerio Venajan puolesta. Projektin tavoitteena on tiedottamiskampanjan jarjestaminen koskien informaation levittamista euregion toiminnasta, seka aluetasolla etta kansainvalisella tasolla. Projektin puitteissa jarjestetaan aktiivista kanssakaymista seka perinteellisten, etta nykyaikasten tiedotusvalineiden kanssa.

Projektin puitteissa on edellytetty seuraavia tedottamistilaisuuksia:

• Euregio Karelia Videon laatiminen venajan, suomen ja englannin kielilla, jossa kerrotaan euregion perustamisen edellytyksista, toiminta-aloista ja yhteistyomahdollisuuksista;
• Euregio Karelia WWW-sivujen (ve,enlg.su) laatiminen, joihin sijoitetaan informaatio Euregio Karelia toiminnasta, toteutuksessa olevista projekteista ja raja-alueyhteistyon uutisia;
• Seminaarien järjestäminen, joissa kasitellaan yhteistyon kehittamista Venajan ja Suomen raja-alueilla;
• Bulletiinien julkaisu Euregio Karelian toiminnasta, ml. EU:n ohjelmien Tacis ja Interreg yhteensovittamisen pilottimallina, seka euregio rahaston tominnasta.

• Tammikuu, 1998 – "Soft borders – Euregio ja EU, ulkorajat- kansainvälisessä seminaarissa" Joensuussa (Suomi) Karjalan tasavallan hallitus esitti idean euregion perustamisesta, jonka sitten ovat kannattaneet Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtajat;
• Kesäkuu, 1998 – idea uudenlaisen yhteistyömallin perustamisesta Pohjois-Euroopassa oli hyväksytty Federaation alueiden Neuvottelukunnan istunnossa Venäjän Federaation Ulkoministeriön yhteydessä;
• Syyskuu, 1998 – Interreg-IIIA-Karelia- ohjelman hallintokomitea kanatti euregion konseption laatimisen;
• Lokakuu, 1998 – Vaasassa (Suomi) järjestetyssä "Tuleva Interreg-III"- kansainvälisessä seminaarissa projekti "Euregio Karelia" suomalais-virolaisen Euregion "3+3" ohella sai Suomen Sisäasiainministeriön kannatuksen;
• Lokakuu, 1999 – aloite oli kannatettu EU:n DG I:ssä ja XVI:ssa Brysselissa;
• Lokakuu, 1999 - Euregio Karelia konseptio oli edustettu EU-komissiossa Interreg Infoday kansainvälisessä konferenssissa, Brysselissa;
• Marraskuu, 1999 – Euregion idea oli kannatettu Raja-alueyhteistyö - kansainvälisessä konferenssissa, joka järjestettiin Euroopan Neuvoston turvissa Kuhmossa ja Kostamuksessa (Suomi, Venäjä);
• Helmikuu, 2000 – Euregio Karelia Hallintokomitean I:ssa kokouksessa Joensuussa (Suomi) allekirjoitettiin Euregio Karelian sopimus ja perustamisasiakirja;
• Lokakuu, 2000 – Karjalan tasavallan hallitus hyväksyi "Karjalan tasavallan raja-alueyhteistyöohjelman 2001-2006".  Suomen sisäasiainministeriö hyväksyi "Interreg IIIA Karjala ohjelman 2000-2006". Molemmissa ohjelmissa on yhteeneväiset osiot ja toimintalinjat;
• Marraskuu, 2000 – Euregio Karelia hallintokomitean II:ssa kokouksessa Kostamuksessa (Venäjä) hyväksyttiin Yhteinen rajamme 2001-2006 -ohjelma ja seuraavan vuoden toimintaohjelma, joiden mukaan on määritelty lista yhteisistä kärkihankkeista;
• Tammikuu, 2001 – Euregion toiminta sai kannatusta EU:n Tacis-ohjelman puitteissa – EU-komissio on myöntänyt 160 tuhatta Euroa "Euregio Karelia kansalaisyhteiskunnan välineenä"-projektille.

"Yhteinen rajamme 2001-2006" – ohjelma on yhteenveto kahdesta erillisesta ohjelmasta "Karjalan tasavallan raja-alueyhteistyöohjelmasta 2001-2006" ja Interreg III A Karelia 2000-2006 - ohjelmasta. Tämä ohjelma tulee olemaan Euregio Karelian toiminnan perusta. Eurooppalaisten asiantuntijoiden arvioiden mukaan ohjelma on tavallaan ainutlaatuinen, koska tämänkaltaista ohjelmaa ei ole olemassa Euroopan Unionissa, eikä Venäjällä. Yhteinen rajamme 2001-2006  - ohjelman päätehtäviä on esittää EU-komissiolle Karjalan tasavallan ja Itä-Suomen näkemykset raja-alueiden yhteistyöstä, kuvata yhteisiä lähtökohtia, sekä saada päätäntävaltaa Tacis/CBC-hankkeista aluetasolle.

Ohjelmassa on esillä yhteisten kärkihankkeiden lista, joihin Euregion osapuolet sitoutuvat ja jotka pyritään saamaan toteutukseen:

1. Kortesalmi-Suoperä rajanylityspaikan kehittäminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi
2. Sortavalan jäteveden puhdistuslaitoksen rakentaminen
3. Kostamuksen erityistoimintojen alue – PIK
4. Joensuu ja Petroskoi raja- ja lähialueosaamisen keskuksina
5. Suomen kielen ja kulttuurin tukeminen Karjalan tasavallan teatterin kautta
6. Karjalan tasavallan väestön terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen kehittäminen muuttuvissa olosuhteissa
7. Paikallista polttoainetta käyttävien lämpökattiloiden rakentaminen Kalevalaan ja Lahdenpohjaan
8. Huumeiden käyttäjien sosiaali-lääketieteellinen kuntoutus sekä psykoaktiivisista aineista johtuvan riippuvuuden ennaltaehkäisy Karjalan tasavallassa
9. Vienan Karjalan kalevalaisen kulttuurin kehittäminen

Näiden lisäksi päätettiin hyväksyä kehittämisen kohteeksi kaksi laajempaa sateenkarihanketta:

• Kansalaisyhteiskunnan kehittäminen raja-alueille ja
• Karjalan tasavallan tietoyhteiskuntastrategia

Näiden projektien luettelo uudistetaan ja täydennetään työn kuluessa.

• Maaliskuu – Euregio Karelia bulletinin #1 levittäminen;
• 29-30 Maaliskuuta – Euregio Karelia hallintokomitean III kokous Oulussa, Suomi;
• 18-19 Huhtikuuta – tiedotusseminaari Kostamuksessa "Euregio Karelia – Karjalan ja Suomen välisen yhteistyön uudet mahdollisuudet";
• 14-16 Toukokuuta –  Venäläis-suomalaisen hallituksellisen lähialueyhteistyöryhmän IX kokous;
• Toukokuu – Kesäkuu – Paikallisen ja alueellisen itsehallinnon seminaari Suomen valtionvaraministeriön turvissa;
• Heinäkuu – videon Euregio Kareliasta laatiminen;
• Syyskuu – Euregio Karelia hallintokomitean IV kokous Karjalan tasavallassa;
• Syyskuu – Lähialueyhteistyöministeri J.E.Enestamin vierailu Karjalassa;
• Lokakuu – seminaari "Euregio Karelia – kansalaisyhteiskunnan välineenä" – projektin puitteissa;
• Lokakuu - marraskuu – Karjalais-suomalaisen lähialueyhteistyöaliryhmän puheenjohtajien kohtaaminen Karjalan tasavallassa;
• Marraskuu – Euregio Karelia www-sivujen laatiminen;
• Joulukuu – Euregio Karelia bulletinin.