|
Venäjän federaation Valtioneuvoston Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandovin johtaman koulutuksen modernisoinnin kysymyksiä käsittelevän työryhmän istunto pidettiin Petroskoissa 21 helmikuuta. Siinä käsiteltiin sen selostuksen tekstiä, jonka hän esittää Valtioneuvostolle maaliskuun lopulla pidettävässä istunnossa. Asiakirjan pitää sisältää tärkeimmät periaatteet, joiden pohjalta koko valtakunnan opetus- ja koulutusjärjestelmää tullaan kehittämään vastaisuudessa.
Työryhmän puhemiehistö
 |
Työryhmän istuntoon osallistui Venäjän opetus- ja tiedeministeri Andrei Fursenko, Valtakunnanduuman jäseniä, maan presidentin hallinnon, federaalisten ministeriöiden, liikemiespiirien, alan ammattiyhdistysten edustajia, Venäjän Luoteiden piirikunnan regioonien ja Karjalan tasavallanhallintopiirien koulutoimien johtajia. Mielipiteitä vaihdettiin ennen kaikkea koulutuksen talouskysymyksistä ja markkinatalouden olosuhteissa toimivien liikemiespiirien kanssa harjoitettavan sosiaalisen kanssakäymisen ongelmista.
Sergei Katanandov kehotti istunnon osanottajia osallistumaan aktiivisesti yhteistoimintaan. Hän korosti, että Venäjän koulutoimen modernisoimiseksi tarvitaan perustavaa laatua olevia ratkaisuja. Tavoitteena on lisätä kotimaisen koulutuksen kilpailukykyä innovatiivisten menetelmien avulla.
Ministeri Andrei Fursenko korosti, että vuonna 2000 oli työryhmä käsitellyt tuloksellisesti venäläiskoulutuksen kehityksen pääsuuntauksia ja -tavoitteita sekä toimintamalleja. Työryhmää oli silloinkin johtanut Sergei Katnandov. Siksipä laadittavan selostuksen perustana on käytettävä oikeiksi osoittautuneita ratkaisuja. Kansallisen "Koulutus" - hankkeen käynnistäminen paljasti kuitenkin ministerin sanoman mukaan useita ongelmia. Alan ei ole valmis tyydyttämään mittavien hankkeiden vaatimuksia: monet spesialistit pitävät presidentin aloitteesta käynnistettyä ohjelmaa "kasaantuneiden velkojen takaisin maksamisena". Mutta uusi valtakunnallisen pitkän aikavälin kehitysohjelman päätavoitteita on mm. modernisoinnin nopeuttaminen ja tämä vaatii alan kaikilta työntekijöiltä suuria ponnistuksia, ministeri totesi. Ei ole korrektia kysyä: miten opettajain palkankorotukset vaikuttavat koulutuksen latuun, hän korosti. Tässä vaiheessa on määriteltävä tarkoin missä on laatutasoa parannettava rahoituksen lisääntyessä.
Istunnossa käsiteltiin vilkkaasti koulutoimen talousasioita. Ammattiyhdistysten edustajain mielestä koko alankehittämiseen on käytettävä parhaassa tapauksessa vähintään 5% kansantuotteesta. Tähän on päästävä asteittain. Alan työtekijäin palkkauksessa pitäisi siirtyä alakohtaiseen palkkaukseen, joka sisältäisi samalla minimaaliset sosiaaliset standardisoidut etuudet.
Ammattiliitot tekivät ehdotuksen kannustaa aineellisteknisessä ja finanssimielessä kouluja ja muita oppilaitoksia siirtämällä vastaavia määrärahoja näihin tarkoituksiin myös federaationkin budjetista. Samalla on sovellettava täsmähankemenetelmiä, mikä saattaa palauttaa valtion kassaan nopeastikin alaan satsatut varat.
Pietarista istuntoon saapuneet korostivat, että oppilaitosten on kuitenkin säilytettävä talous- ja finanssiriippumattomuus. Pietarilaisekspertit totesivat, että kartutettu kokemus osoittaa kysymyksen olevan hyvin tärkeä. Talousongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan oppilaitosten johtajain jatkokouluttamista, joten tässäkin mielessä on opetusohjelmia modernisoitava.
Venäjän yrittäjäin liiton edustaja Sergei Prokopov puhui koulutuksen ja busineksen välisen kanssakäymisen ongelmista. Ammattityövoiman koulutus on nykyolosuhteissa yksi kolmesta avainongelmasta, joihin työnantajat törmäävät. Mutta viiden vuoden kuluttua ammattityöläisten puute saattaa jo olla ongelma N1. Ammattiopistojen kouluttamien nuorten ihmisten ammattitaso ei useassa tapauksessa tyydytä töiden teettäjiä, Sergei Prokopov totesi.
Työnantajain liiton mielestä on luotava työmarkkinaprognooseja, nuorisoa on ohjattava ammatteihin, joista on huutava pula. Tällainen järjestelmä oli toiminut joskus maassamme, joten hyvä perinne on elvytettävä. Samalla on ratkaistava armeijan ongelmat. Kukaan ei tule sijoittamaan ammatti-ihmisten kouluttamiseen, jos nuorukainen otetaan koulutuksen jälkeen suoraan armeijaan, jossa omaksuttu ammattitaito tavallisimmin menetetään ja ammattitaidot helposti unohtuvat. Toisaalta ei ole varmuutta siitä, palaako koulutettu armeijan jälkeen sen saman työnantajan leipiin, joka on maksanut konkreettisen ihmisen koulutuksesta.
Sergei Katanandov kommentoi tätä väitettä toteamalla, ettei työnantajain saisi vähätellä rooliaan spesialistien koulutustilausasiassa. Valtakunnanduuman koulutus- ja tiedeasiain valiokunnan varajohtaja Valentina Ivanova tuki työryhmän johtajan ajatuksia. kansanedustaja teki ehdotuksen; joka sisälsi ainakin viisi yhteistoimintamallia, joita voitaisiin noudattaa busineksen ja koulutoimen kanssakäymisen laajentamiseksi.
Kansanedustajan mielestä on liikemiespiirien osallistuttava työmarkkinoiden muuttumisprognoosien laatimiseen alakohtaisesti ja "tilattava" eri alojen spesialisteja. Tämän lisäksi voidaan täsmäkouluttaa tarvittava määrä spesialisteja, myöntää luottolainoja opintotuen tai opintorahan, perustaa yhteisponnistuksin korporatiivisia yliopistoja ja muodostaa oppilaitisten holhousneuvostoja, joiden kautta vaikuttaa koulutuksen sisältöön. Valentina Ivanovan mielestä on paikallaan huomioida koulutuksen kulut tuotteiden kustannushinnoissa, mikä stimuloisi yrityksiä solmimaan yhteistoimintasopimuksia oppilaitosten kanssa.
Karjalan tasavallan johtaja kiitti istunnon päätteeksi kaikkia osallistujia ja vakuutti, että kaikki näkökannat otetaan huomioon selostuksen valmistelutyössä. Työryhmän seuraava istunto pidetään Moskovassa 2 maaliskuuta. Istuntoja järjestetään myös Saranskissa, Karasnojarskissa ja Jaroslavlissa.
Työryhmän jäsenet käsittelivät varsinaisen istunnon päätyttyä koulutoimen modernisoinnin kysymyksiä Karjalan tasavallan opettajakunnan edustajain kanssa Petroskoin Kansallisen koulun tiloissa pidetyssä tapaamisessa.
| 
