|
Venäjän valtioneuvoston Moskovassa 24 maaliskuuta sääntömääräisessä istunnossa käsiteltiin maan opetusjärjestelmän uudistamisen kysymyksiä. Viime viiden vuoden aikana on tätä kysymystä käsitelty jo toistamiseen valtioneuvostossa. Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov johtaa maan presidentin toimeksiannosta valtioneuvoston työryhmää, joka on saanut tehtävän eritellä kotimaisen koulutusalan nykytilaa ja laatia kansallisen strategian alan innovatiiviseksi kehittämiseksi.
Sergei Katanandov piti valtioneuvoston istunnossa pääalustuksen, jota laadittaessa oli otettu huomioon federaalisten ja regionaalisten laitosten spesialistien, työnantajaliiton, tutkijain ja koulutusalan työntekijäin mielipiteitä.
Karjalan päämies totesi puhuessaan valtioneuvoston istunnossa, että koulutusalan modernisointi vuosina 2001 - 2005 antoi mahdollisuuden eliminoida muutamat kriisi-ilmiöt alalla 90-luvulla. Kehityssuunnitelmia ei eri syistä onnistuttu silti täyttämään kokonaisuudessaan. Tähän vaikutti mm. se, että toimintamenetelmät eivät olleet tehokkaita, eikä koulutuksen täydellistämiseen kiinnitetty riittää huomiota. Uudistukset eivät kosketelleet opettajia ja tämä lisäksi Sergei Katanandovin sanoman mukaan "ei ole vieläkään luotu järjestelmiä työmarkkinoiden kehityksen olettamiseksi, luotettavien prognoosien luomiseksi, ei ole toimivia ammattikoulutuksen standardeja, alkeis- ja keskisivistyksen modernisoinnin ongelmat yhä odottavat ratkaisuaan. Venäjän opetus- ja koulutusmarkkinat käsittävätkin nykyisin vain yhden prosentin koko maailman koulutusmarkkinoiden tarjonnasta". Hän ehdotti mm. seuraavaa: Venäjän korkeakoulujen tulisi avata osastojaan ulkomailla, etenkin niissä maissa, joissa asuu paljon venäjänkielisiä, kutsua vieraileviksi lehtoreiksi tai kokonaan takaisin kotimaahan työhön ulkomaille aikoinaan muuttaneita venäläisiä spesialisteja.
Nykyinen tilanne vaatii asetettujen tavoitteiden saavuttamista vuoteen 2010 mennessä pakottaa asemaan entistä haastavampia tehtäviä: kotimaisen opetus- ja koulutusjärjestelmän innovatiivisen kehityksen tasoa on nostettava tuntuvasti ja turvattava alan kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla.
35 miljoonaa venäjäläistä joko opiskelee tai toimii koulutusalalla. 10 tuhatta asukasta kohti on Venäjällä nykyisin yli 300 korkeakouluopiskelijaa. Se on kansainvälisesti katsottuna hyvä osoitin.
"Koulutus" -kansallishankkeeseen on suunnitelmien mukaan käytettävä kahden tulevan vuoden aikana 55,8 miljardia ruplaa. Valtin tuntuvaa tukea saavat vähintään 6 tuhatta parasta koulua ja 30 parasta korkeakoulua. 7,8 miljardia ruplaa käytetään tietokoneiden hankkimiseen kouluihin ja internetyhteyksien luomiseen. Noin 900 tuhatta opettajaa tulevat saamaan korotettua palkkaa. kansalliseen yliopisto- ja liikekouluverkoston luomiseen käytetään noin 9 miljardia ruplaa.
Sergei Katanandov pitää priorisoituina tehtävinä toimien toteuttamista opettajain koulutuksen tehostamiseksi ja opettajakorkeakouluissa loppututkinnon suorittaneiden työllistämisen parantamista, mm. nuorten opettajain ensimmäisen asunnon hankkimisongelmien ratkaisemista valtion tuilla.
Valtion on sijoitettava entistä enemmän ammattikoulutuksen laitosten aineellis-teknisen varustuksen kohentamiseen ja ammattikouluissa toimivien opettajain ja mestareiden palkkojen korotuksiin.
Presidentti Vladimir Putin piti valtioneuvoston istunnossa puheen. Hän kannatti työryhmän ehdotuksia ja tunnusti, että "alan perusteellista modernisointia ei ole vieläkään tapahtunut". Puhujan mielestä "Venäjä, jolla on melkoisia etuisuuksia koulutuksen alalla, on suorastaan velvollinen hyödyntämään niitä edukseen. Meidän toimittava sopuisasti valtiovallan kaikilla kerroksilla, laajentamalla kaikkinaisesti partnerisuhteita yhteiskuntapiireihin".
Vladimir Putin luetteli priorisoidut vaiheet alan kehittämisessä ja modernisoimisessa:
- koulutustoimen rahoituksen viisinkertainen lisääminen viiden vuoden kuluessa;
- koulutuksen on oltava laadukasta ja saavutettavissa oleva;
- normitetun hengenkohtaisen rahoituksen saattaminen käytäntöön;
- rahojen on "saavutettava" konkreettisen opiskelijat ja opettajat;
- ilmaisen kouluopetuksen turvaaminen;
- ammattikoulutuksen vastattava liike-elämän tarpeita;
- venäläisten opetuspalvelujen viennin tehostaminen;
- 20 ruplamiljardin käyttö parhaiden korkeakoulujen tukemiseen;
- VF:n korkeakoulujen avaaminen laajemmin opiskelijoille IVY-maista;
- esikoululaitosten ongelmat käsiteltävä erikseen;
- järjestelmäongelmia käsiteltävä Pietarissa 15 - 17 heinäkuuta pidettävässä G -8 -maiden johtajain kokouksessa.
Valtakunnan presidentti totesi loppupuheenvuorossaan, että "Valtioneuvoston tämänkertainen istunto merkitsee tiettyä merkkipaalua, vaihetta suuressa työprosessissa. Odotan federaation ja hallintoalueiden viranomaisilta sopuisaa ja tehokasta toimintaa. Koulutus- ja opetusala on valtion toiminnan priorisoituja aloja".
Venäjän valtioneuvoston istunnon seurauksen laaditaan toimeksiannot VF:n hallitukselle.
Aleksandr Smirnov
| 
