Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Livvikkö-karjalaisten kulttuurista kertova näyttely avattiin Karjalan tasavallassa

Livvikkö-karjalaisten kulttuurista ja kylän historiasta kertova näyttely avattiin elokuun alussa Karjalan tasavallan Prääsän hallintopiirin Kinnermäki-kylässä.

Se sijaitsee entisöidyn maalaistalon talousosassa. karjalaistaloon halutaan perustaa etnokulttuurikeskus. Kyseessä on ensimmäinen näyttely, joka kertoo Pyhäjärven, Säämäjärven, Vieljärven rantamilla sekä Laatokan rannoilla Syväriin asti asuvista karjalaisista, joita nimitetään livviköiksi. Näyttelyn kielinä ovat karjalan kielen livvikkömurre, venäjä, suomi ja englanti. Näyttelyn on suunnitellut oululainen "Kinnermäen ystävien" seuran johtaja Kari Niskanen. Sen toteuttamiseen osallistui Oulun yliopiston rakennustaiteen ja muotoilun osaston laboratorio. Näyttelyssä käytetään aineistoa Petroskoin arkistoista, Aunuksen kansallisesta museosta, historiallisia valokuvia Suomen museoviraston etnografisen valokuva-arkistosta, valokuvia paikallisten asukkaiden kotiarkistoista, kylän asukkaiden livvikkömurteella lausuttujen kertomusten ja muistelmien audiovisuaalisia nauhoituksia, muinaisia kotitalousesineitä.

Näyttely on syntynyt Laatokan Karjala-säätiön, "Kinnermäen ystävät" - seuran, paikallisen itsehallinnon elinten, Karjalan tasavallan kulttuurijäämistön suojelukeskuksen spesialistien yhteisin ponnistuksin. Sen avajaisiin saapui kutsuvieraita Prääsästä, Vieljärveltä, Aunuksesta, Petroskoista, Suomesta, Italiasta, Ukrainasta.

Karjalan tasavallan alueella on nykyisin 160 historiallista asutusta ja kylää. Kinnermäki on saanut tällaisen statuksen sen takia, että täällä säilytetään entistä rakennuskaavaa. Kylässä on 17 asuintaloa, joista 7 ovat rakennustaiteen muistomerkkejä Keskellä kylää sijaitsee Smolemskin Jumaläidin tsasouna XVIII vuosisadalta. Se Kinnermäen päänähtävyys.

Kinnermäki-nimistä kylää pidetään mallikelpoisena toiminnassa, joka tavoittelee puisen rakennustaiteen muistomerkkien hyödyntämistä kulttuurimatkailussa. Kunnostetut ja saneeratut maalaistalot Kinnermäen kylässä toimivat turistien maja- ja yöpymispaikkoina.

Kinnermäen kylässä kartutettu kokemus osoittaa, että matkailun harjoittaminen mainitulla tavalla edesauttaa muinaisen kylän säilymistä. Tätä kokemusta käytetään Karjalan tasavallan muissakin kylissä. Aunuksen hallintopiirin Suur-Selkä -nimisessä kylässä vieraili viime viikolla italialaisia arkkitehteja Firenzestä, jota pidetään restauroimistöiden yhtenä maailmankeskuksista. "Kinnermäen ystävät" - seuran kutsusta tänne saapuneet italialaiset asiantuntijat kertoivat aikomuksestaan käynnistää yhteistyö Aunuksen kansallismuseon, Karjalan tasavallan kulttuurijäämistön valtion suojelukeskuksen ja Petroskoin valtionyliopiston kanssa. Spesialistiryhmä aikoo tutkia mainittua kylää rakennustaiteen arvojen näkökulmasta.

Jelena Balykova,
Karjalan tasavallan kulttuurijäämistön valtion suojelukeskus

Tekninen tuki
Luotu 7. elokuuta 2006. Toimitettu 9. elokuuta 2006.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015