Dmitri Medvedev saapui Karjalaan
 |
Venäjän presidentti Dmitri Medvedev saapui tänään 17 henäkuuta Karjalan aluetasavallan pääkaupunkiin. Hän johtaa Petroskoissa pidettävää Venäjän valtioneuvoston puhemiehistön istuntoa, jossa pohditaan tietoyhteiskunnan kehittämisen kysymyksiä.
Ei ole pelkkä sattuma, että tätä aihetta käsitellään juuri Petroskoissa. Karjala on Venäjän federaation subjektien joukossa 7. sijalla tietoyhteiskuntaan siirtymisvalmiuden suhteen. Valtion ja kuntien toiminnassa nettipalveluja käytetään melko laajasti: Karjala on tässä suhteessä 4. sijalla (Moskovan, Pietarin ja Tshuvashian aluetasavallan jälkeen). Kulttuurin alalla IT-keksintöjen käytön ja hyödyntämisen suhteen on Karjalan 3. sijalla Venäjän subjektien joukossa (edellä ovat Moskova ja Hanty-Mansien piirikunta), alueen kehittämistarkoituksissa IT-keksintöjen hyödyntämisen suhteen olemme 7. sijalla. YK:n arviointistandardien mukaan Karjala on 2. sijalla Venäjällä alalla, joka kuvaa valtiovaltaelinten edustavuutta internetissa ohittaen mm. Moskovan (6. sija) ja Pietarin (11. sijalla Venäjän mittakaavassa).
Dmitri Medvedev Karjalan kuvaamotaiteen museossa
 |
Presidentti kävi ennen varsinaisen istunnon pitämistä Karjalan aluetasavallan johtajain saattamana ja opastamana Petroskoin muutamissa kohteissa tutustuen IT-alan aikaansaannosten hyödyntämiseen niissä.
Karjalan kuvaamotaiteen museossa esiteltiin Dmitri Medvedeville "KAMIS" -järjestelmän käyttöä, minkä avulla museon kokoelmia tehdään laajemmin tunnetuksi. Automatisoitu järjestelmä auttaa sähköisten katalogien lomisessa ja päivittämisessä. Myö CD-formaatissa on julkaistu museon kokoelmista kertovaa informaatiota.
Dmitri Medvedeville esitellään uusia teknologioita Karjalan kuvaamotaiteen museossa
 |
Presidentti kävi museon informatiivis-koulutuskeskuksessa. Se oli luotu "Venäjä"-nimisen federaalisen hankkeen puitteissa Venäjän valtionmuseon ja Karjalan hallituksen myötävaikutuksella. Keskuksessa toimii interaktiivinen elokuvasali ja tietokoneluokka. Siinä pidetään luentoja ja seminaareja taiteen historiasta. Täällä toimii myös lasten Flash -animaatiostudio. Keskuksessa esitellään säännöllisesti multimediakoulutusohjelmia. Presidentti tapasi studion lapsia ja katseli lasten luoman muutaman animaatioelokuvan.
Dmitri Medvedev lasten Flash-animaatiostudiosa
 |
Karjalan kansallista kirjastoa etäesiteltiin presidentille: onhan museon kirjasto yhteydessä Kansalliseen kirjastoon netin kautta. Karjalassa toimii korporatiivinen kirjastojen välinen systeemi nimeltään "Foliant-Karelia". Sen ovat luoneet Petroskoin valtionyliopiston asiantuintijat. Tähän järjestelmään kuuluu Karjalan 30 kirjastoa. Niiden yhteinen sähköinen katalogi antaa mahdollisuuden käyttää ilmaisesti kirjastojen tarjoamia palveluja. Järjestelmässä on nykyisin 1 miljoona 272 tuhatta bibliografista tietoyksikköä. Kirjastojen kirjoja ollaan siirrätämässä sähköisen muotoon.
Dmitri Medvedev totesi, että museo ja kirjasto olivat tehneet suuren työn alansa säköistämiseksi ja toivotti kuimmankin kulttuurilaitoksen työyhteisöile uusia saavutuksia toiminnassa. Presidenttin tekivät melkoisen vaikutuksen vituaalinen ekskursio Venäjän valtionmuseossa ja hanke, joka tavoittelee Karjalan ensimäisen sanomalehden ("Aunuksen läänin sanomat") kopioimistä nettia varten. Kun hanke on viety päätökseen saavat laajat lukijajoukot selailla netissa vanhoja lehtiä, joita säilytetään nykyisin eri paikoissa - arkistoissa ja tutkimuslaitoksissa.
Presidentti korosti, että on hyvä kun uuden teknologiat jouduttavat uutuuksia ja samalla auttavat historian vaalimista.
Dmitri Medvedev teki muutaman kysymyksen, mikä paljasti hänen olevan hyvin perillä netin niksesitä. Hän on mitä ilmeisimmin ahkera surffaaja netissa. Presidentti nimittäin uteli, oliko henkilökunnalla ollut ongelmia uusia teknologioita oppiessaan. Museon johtaja Natalja Vavilova vastasi siihen, että tietyt esteet kyllä voitettiin ja kaikki museon sekä kirjastot työntekijät ymmärtävät nykyisin netin ja PC:n etuudet.
Petroskoin kaupunginoikeudessa presidentti tutustui "Pravosudije" (Oikeus) - systeemiin. Se on valtion perustama ja ylläpitämä automatisoitu järjestelmä, jonka avulla ylläpidetään arkistoa, saadaan tarvittaessa välttämätöntä informaatiota ja tehdään tilastoja. Jokainen oikeusjuttu omaa erillsen rekisterinumeron. Sen "takana" on tietoja tuomateista, syyttäjistä, puolusutusasianajajista ja jutun etenemisestä oikeudessa. Näitä tietoja saa luvalla netista. Oikeudellisa päätöksiä arkistoidaan sähköiseen tietopankkiin.
Tuomioistuinsaleissa on aidio- ja videolaitteita sekä dokumenttikamera ja kuulustelulaitteet, joiden avulla voidaan todistajia ja silminnäkijöitä kuulla ja nähdä muuntamalla heidän ääntään ja kasvopiirteitään.
Informaatiokioski on oikeusrakennuksen suojissa. Sen avulla tutustutaan lomakkeiden täyttämisvaatimuksiin ja - malleihin ja saadaan tietoja istuntojen päivämääristä. Näitä tietoja on myös tuomioistumen netipalvelimella.
Presidentti kysyi, onko salissa videokonferenssilaitteita. Vastattiin, että on jo kaksi vuotta hyödynnetty systeemiä, jonka avulla ylläpidetään tarvittaessa kontaktia salin ja kolmen tutkintavankilan suojien kesken. Näin ollen tuomittujen valituksia saadaan kuulla kutsumatta heitä saliin. Dmitri Medvedev sanoi tähän, että menettely säästää melkoisesti valtion varoja ja lisää turvallisuutta. Karjalan Korkeimman oikeuden puheenjohtaja Boris Taratunin teki ehdotuksen muuttaa lakia, jotta oikeisjuttu voitaisiin kuulla ensikäsittelyssä myös videokonferenssin formaatissa. Presidentti totesi tähän, että lainsäädäntöä tulaan uudistamaan laajemminkin lähimpinä vuosina ja että kuultu aloite huomioidaan. Presidentti on sitä mieltä, että on saatava sähköisempään muotoon ne lukuisat asiakirjat, joita tarvitaan tuomaristojen toiminnassa. Näin ollen kansalaiset saavat vastaukset moniin kysymyksiin istuskellen kotikoneitteinsa ääressä.
Astuttuaan oikeusrakennuksesta ulos keskusteli presidentti kadulle kerääntyneiden petroskolaisten kanssa. Hän kuvasi vaikutelmia näin: "Teillä on hyvä tasavalta. Kuvernöörinnehan on sanonut, että vaikka alueella ei ole öljyä, niin on löydettävä muita mahdollisuuksia".
Kolmantena oli presidentin vierailuohjelmassa tutustuminen Petroskoin yaltionyliopiston uusien informaatioteknologioiden keskukseen. Hänelle kerrottiin yksityiskohtaisesti nettipalvelujen kehittämisestä tasavllassa.
Presidentille esiteltiin Karjalan valtiovaltaelinten portaalin toimintaa ja kerrottiin e-hallituksen perustamishankkeesta. Hän tutustui nettipalveluihin, joiden myötä kansalaiset saavat asioida netitse virkailijain kanssa. Hänelle näytettiin geoinfosyysteemejä, joita hyödynnetään hallinnollisia ratkaisuja tehdessä.
Korkea vieras kävi teknopuistossa eli IT-puistossa, jonka henkilökuntaan kuuluu noin 300 spesialistia. IT-puiston henkilökunta teki vuonna 2007 tilaustöitä 120 miljoonan ruplan arvosta.
IT-puistossa toimii myös yliopisto-opiskelijoita, jotka voittivat pronssimitalit taannoin Kanadassa pidetyissä kansainvälisissä tietkoneohjelmoijain kilpailuissa. He kerttoivat presidentille, että ovat parhaillaan luomassa automatisoitua järjestelmää, jota voitaisiin soveltaa mihin tahansda tuotantoprosessiin.
Dmitri Medvedev keskusteli myös petroskoilaisen toisen ohjelmoijain joukkueen kanssa, joka oli voittanut sekin pronssia Japanissa maaimanmestaruuskilpailuissa viime vuonna. Tämä joukkue valmistautuu seuraaviin kansainvälisiin kilpailuihin.
Presidenttiä kiinnosti se, millaisten laitosten kanssa on yliopistolla suhteita IT-alalla. Yliopiston johtajat kertoivat, että korkeakoulu on solminut lukuisia tilaussopimuksia, joiden puitteissa laaditaan tieteellisissä tutkimuksissa hyödynnettäviä titokeneohjelmia, matemaattisia malleja ja ohjelmia, joiden myötävaikutuksella pidetään tieteellisiä konferenssejä, seminaareja ja vaihdetaan asiantuntijatitoutta. Yhteistoimintaa harjoitetaann mm. sellaisten yritysten kanssa, kuten Metso Automation Inc., Metso Minerals Inc., VTT Technical Research Centre of Finland (VTT) ja Nokia Research Centre. Presidentille esiteltiin Nokian internet -planshettia, jonka tietokoneohjelman laatimiseen oli osallistunut petroskoilaisia spesialisteja.
Venäjän suurimmat sellu- ja paperitehtaat ja -kombinaatit sekä metsäalan yritykset ovat tilanneet yliopistolta tuotantoprosessien automatisoituja järjestelmiä.
Presidentille esiteltiin myös keksintöä - niin sanottua plasmafonia. Kojeella hoidetaan alhaisen lämpötilan plasman avulla ihon pienvaurioita.
Yliopiston johtajat kehottivat presidenttiä jatkamaan perinteeksi muodostuvaa tapaa - säännöllisä keskusteluja Venäjän parhaiden nuorten titokoneohjelmoijain kanssa. Ensimmäinen tällainen tapaaminen oli viime vuonna . Dmitri Mredevev sanoi kannattavansa tätä asjatusta.
| 
