|
Aluetasavallan metsäkompleksiministeriössä pidettiin istunto, jossa pohdittiin Karjalan metsien kehityssuunnitelman laatimista. Siihen osallistui alan ministeriön, metsäyritysten ja asiakirjan luomiseen osallistuneiden tieteellisten tutkimuslaitosten edustajia.
Alan apulaisministeri Sergei Sharlajev totesi pitäessään alistusta, että Karjalan metsäsuunnitelma osoittaa metsäteollisuuden kehityksen suunnan, jouduttaa metsien virkistyskäyttöä ja seutumme potentiaalin hyödyntämistä matkailun kehittämisen myötä. Suunnitelmaa laadittiin ilman joidenkin normien hyväksyntää, ilman tärkeiden tietojen käyttöä. Kokemusta toiminnasta tällaisten asiakirjojen parissa ei asiantuntijoilla ole. Silti suunnitelma on pääpiirteissään laadittu ja työn tulos on käsissämme, apulaisministeri sanoi. .
Metsäsuunnitelmaa hiotaan parhaillaan. Se toimitetaan lausuntokierrokselle Moskovaan federaation metsätaloustoimistoon. Asiakarjaa vaatii vielä tämän jälkeen Karjalan aluetasavallan päämiehen hyväksynnän.
Juri Romashovin johtaman Venäjän metsätalouslaitosten ja luonnonsuojelukohteiden tutkimus- ja suunnittelulaitoksen "Rosgiprolesin" spesialisteja on osallistunut suunnitelman laatimiseen. Työhön osallistui myös Petroskoin valtionyliopiston asiantuntijaryhmä professori Ilja Shegelmanin johdolla.
Haasteellisten suunnitteiden saavuttamiseksi tulee Karjalan talousmetsiä kehittää tasapainoisesti unohtamatta metsäteollisuuslaitosten kehittämistä ja sijoittamista logistiikan mukaisesti. On olemassa kaksi kehitysskenaariota.
Toinen eli normatiivinen versio tavoittelee aluetasavallan metsäteollisuuden taloudellisen tehon kasvattamista jo olemassa olevan Karjalan metsien hyödyntämismallin puitteissa. Metsänkaatoa tuli siis tehostaa ja tuottaa vuonna 2011 5,6 miljoonaa kuutiometriä puutavaraa - se olisi 96% teknisesti saatavasta ja ympäristöä vaalivasta teoreettisesta puumäärästä. Samana vuonna saataisiin perkaushakkuiden myötä vähintään 2,1 miljoonaa kuutiometriä puutavaraa.
Aluetasavallan sellu- ja paperiteollisuus sekä sahat tarvitsevat oletettavasti vuonna 2013 noin 10,1 miljoonaa kuutiometriä raaka-ainetta ja vuonna 2018 - 12,3 miljoonaa kuutiometriä. Metsänkaadon ja sahauksen jätteitä (1,4 miljoonaa kuutiometriä) tulisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin ja laajemmin puutavaran syväjalostuksen lisäämisen ansiosta. .
Uusia metsiä on perustettava vuosittain vähintään 36 tuhannelle hehtaarille, mm. taimien istutus- ja siementen kylvömenetelmin on luotava uusia metsiä joka vuosi vähintään 13 tuhannelle hehtaarille. Rekreaatiotoimia on suoritettava metsäisillä alueilla siten, että näihin tarkoituksiin varataan vähintään 58 tuhatta hehtaaria. Tätä varten jatketaan toimia Karjalan matkailun kehittämissuunnitelman puitteissa ja luodaan uusia matkailu- ja virkistyskeskuksia.
Toinen kehitysskenaario, jonka nimi on rakenteellinen versio, tavoittelee rakennemuutoksia ja metsäalan kehityksen strategisen kestävyyden saavuttamista. Sen mukaisesti tulisi 20-25 vuodessa luoda uudenlainen rakenne kylvämällä ja istuttamalla uusia metsiä pitäen silmällä aluetasavallan metsäteollisuuden tarpeita, jotta tämä ala (sahateollisuus, sellu- ja paperikombinaatit) kehittyisivät kokonaisvaltaisesti ja taloudellisesti kestävältä pohjalta.
Ylikypsien puiden ja pihkankeruun seurauksena kuihtuvien havupuiden hakkuita on tätä varten lisättävä ja täten tyydytettävä jalostusteollisuuden tarpeet. Ylikypsien puiden kaatoa suunniteltaessa on kiinnitettävä suurta huomiota metsien biodiversiteetin (luonnon monimuotoisuuden) säilyttämisen.
Talousmetsien laskenta on suoritettava uudelleen vuonna 2011. Pääjärven, Kalevalan, Kostamuksen, Puutosin ja Ladvan metsänhoitoalueilla on hyvinkin paljon ylikypsiä puita. Näin ollen mainituilla alueilla voidaan ja tuleekin kaadattaa entistä enemmän puita. Vuonna 2011 olisi metsänkaatosuunnitteena 8224,0 tuhatta kuutiometriä. Tämä luku mainitaan uudessa metsäsuunnitelmassa.
Metsäresursseja olisi vuoteen 2018 mennessä 13738,3 tuhatta kuutiota, minkä seurauksena tyydytettäisiin 80% raakapuun tarpeesta Karjalassa. Vuotuinen puunsaanti tulisi samalla vastaamaan metsien vuotuista lisäkasvua.
Toisen eli jälkimmäisen version toteuttamiseksi tarvitaan spesialistien väittämän mukaan valtion ja yritysten välisen kanssakäymistä. On ratkaistava sekä taloudelliset, että - ennen kaikkea - sosiaaliset ongelmat sekä metsäasutuksissa, että koko aluetasavallassa.
Tätä skenaariota voidaan täsmentää vuoden 2010 jälkeen kun VF:n metsäkoodeksi ja sen pohjalta luotava uusi normisto juurtuu ja saadaan käytännön kokemusta ja konkreettisia tuloksia.
Vuonna 2007 muodostettiin aluetasavaltaan 28 leshoosin tilalle 11 metsänhoitoaluetta, jotka kattavat 153 entistä pienempää metsänhoitoyksikköä (lestnitshestvo). Metsäsuunnitelma edellyttää 5 talousalueen perustamista nojautuen metsien laatuun ja rakenteeseen: Belomorskin, Kalevalan, Prigranitshnyi (rajaseutu), Laatokan ja Äänisen.
| 
