Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Petroskoissa avattiin kansainvälinen konferenssi, joka omistetaan Venäjän, EU:n ja Norjan väliselle kanssakäymiselle

Karjalan tasavalta 90 vuotta

Petroskoissa avattiin 4. kesäkuuta kansainvälinen kaksipäiväinen "Raja-alueyhteistyö: Venäjän federaatio, EU ja Norja. Fokuksessa - Karjalan tasavalta" -konferenssi, jossa käsitellään Venäjän, EU:n ja Norjan välistä yhteistoimintaa. Se omistetaan Karjalan tasavallan perustamisen 90-tasavuotispäivälle. Konferenssi pidetään Karjalan tasavallan hallituksen ja "Regioonien välisten, kansainvälisten ja raja-alueyhteistoimintahankkeiden valmistelu- ja toteuttamiskeskus" -laitoksen toimesta. Hanketta tukee Venäjän presidentin Luoteisen federaalisen piirikunnan valtuutetun koneisto.

Ilja Klebanov ja Pavel Tshernov konferenssin puhemiehistössä

Ilja Klebanov ja Pavel Tshernov konferenssin puhemiehistössä

Konferenssin yleisistunto aiheesta "Raja-alueyhteistyön tila Euroopan pohjois-osassa ja kanssakäymisen kehityksen näköalat" pidettiin 4. kesäkuuta Karjala -matkailukompleksin konferenssisalissa. Siihen osallistuivat Venäjän presidentin Luoteisen federaalisen piirikunnan valtuutettu Ilja Klebanov, Valtakunnan Duuman Federaation asiain ja aluepolitiikan komitean apulaispuheenjohtaja Galina Izotova, Karjalan tasavallan hallituksen pääministeri Pavel Tshernov, Pohjoismaiden ministerineuvoston edustajan Kai Söderlund, in puheenvuoro, Suomen UM:n osastopäällikkö, Suomen ja Venäjän raja-alueyhteistyöryhmän karjalais-suomalaisen alaryhmän kanssapuheenjohtaja Anneli Puura-Märkälä.

Konferenssi kiinnostaa Venäjän, Suomen, Norjan, Ruotsin, Latvian poliittisia ja liikemiespiirejä - Petroskoihin saapui noin 150 kutsuvierasta. Heidän joukossaan on kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita, Venäjän ja naapurimaiden valtiovaltaelinten ja paikallisten administraatioiden virkailijoita, EU:n instituutioiden, kansainvälisten ja kansalaisjärjestöjen, tiedemiespiirien ja yritysmaailman edustajia.

Puhumassa Mihail Jurinov

Puhumassa Mihail Jurinov

Karjalan hallituksen ensimmäinen apulaispääministeri Aleksandr Kolesov luki konferenssin avajaisissa Karjalan tasavallan päämiehen Sergei Katanandovin tervehdyskirjelmän konferenssiin saapuneille. Konferenssia tervehti kirjelmällään myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov. Sergei Katanmandov korosti tervehdystekstissään, että kansainvälinen yhteistoiminta Pohjois-Euroopassa on saamassa entistä suurempaa merkitystä. Tämän alueen valtiot tehostavat talous- ja kauppasuhteitaan, laajentavat humanitaarista kanssakäymistään. On tärkeää se, että alueen maiden paikalliset ja alueelliset valtiovaltaelimet toimivat tässä sektorissa ahkerasti. Konferenssin pitäminen Petroskoissa kielii Karjalan tasavallan yhteistyöpanoksen tunnustamista. Ei ole sattumanvaraista se, että konferenssi nimikin sai viime hetkenä lisäyksen: "Fokuksessa - Karjalan tasavalta".

Yleisistunnossa käsiteltiin luonnosta Venäjän laiksi, joka säätelisi Venäjän rajaseudun kontakteja naapurimaihin. Duumassa käsittelyvaiheessa oleva lakiluonnos tukisi raja-alueyhteistyötä. Lain laatimiseen osallistunut Duuman jäsen Galina Izotova totesi puhuessaan konferenssissa, että uusi laki antaisi mahdollisuuden määritellä tarkoin käsitettä "raja-alue- tai lähialueyhteistyö", vahvistaa lain voimalla tällaisen toiminnan tehtävät, tavoitteet ja periaatteet sekä laatia mekanismit raja-alueyhteistyösopimusten solmimiseksi juridisesti pitävinä. Uusi laki astuessaan voimaan jouduttaa regioonien ja kuntien kansainvälistä toimintaa Venäjän valtion harjoittaman ulkopolitiikan puitteissa. Kansanedustaja Galina Izotova kehotti asiasta kiinnostuneita tekemään ehdotuksia ja mahdollisia täsmennyksiä luonnokseen mainituksi laiksi.

Kansainvälisen konferenssin yleisistunto

Kansainvälisen konferenssin yleisistunto

Ilja Klebanov kannatti mainitun Venäjän lain hyväksymistä: "Monilla raja-kunnilla ja -kaupungeilla ei riitä omia varojaan kansainvälisten hankkeiden rahoittamiseen, joten vain regioonien ja koko valtakunnan hallituksilla on mahdollisuuksia ja varaa rahoittaa niitä. Jos emme auta rajaseudun asukkaita kansainvälisten kontaktien kehittämisessä jäävät he toimettomiksi. Nykyisin tätä toimintaa jarruttavat monet VF:n rakenteiden ja mm. lainsuojeluelinten säädökset ja määräykset. Laki poistaisi tällaiset esteet". Ilja Klebanov onnitteli aluetasavallan asukkaita Karjalan tasavallan syntymäpäivän johdosta.

Tasavallan talouskehitysministeri Mihail Jurinov kertoi konferenssissa Karjalan tasavallan lähialueyhteistoiminnasta. Kun Venäjän ja Suomen välinen raja-alueyhteistyö käynnistyi antoi se sysäyksen lukusille hankkeille. Niinpä Karjalan tasavallassa toteutettiin tähän mennessä noin 440 projektia, joihin oli saatu Suomen budjetista lähes 35 miljoonaa euroa. Hankkeista ministeri mainitsi puhdistuslaitteiden rakentamisen Lahdenpohjaan ja Sortavalaan, maatalouskoneiden huoltoasemien rakentamisen Karjalan maatiloille, aluetasavallan väestön terveydenhuollon reformoinnin ja sosiaalisen palvelun kehittämisen. EU:n osarahoituksella rakennettiin Suoperän rajanylityspaikka, Paanajärven kansallispuiston visiittikeskus, Vodlajärven kansallispuiston visiittikeskus, avattiin viisi informaatiota matkailijoille jakavaa keskusta, toteutettiin "e-Karjala" -hanke. Suomalaisen pääoman myötävaikutuksella rakennettiin Impilahteen Setles -puunjalostusyksikkö, sähköjohtosarjoja tuottava Karhakos -yritys Kostamukseen. Lasikuitukaapeliyhteys rakennettiin Venäjän ja Suomen välisen viestinnän tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi valtakunnanrajan yli Kostamuksen tuntumassa.

Kaksi päivää kestävässä konferenssissa pidetään pyöreän pöydän keskusteluja eri aiheista. Niistä mainittakoon "Kansainvälisten finanssi-instituutioiden rooli raja-alueyhteistyöhankkeiden täyttämisessä", "Kansainvälisen investointiosallistumisen potentiaali logistisen kuljetusinfrastruktuurin luomisessa valtakunnan rajan tuntumaan", "Pk -yritykset kansainvälisten hankkeiden toteuttajina".

Tekninen tuki
Luotu 4 kesäkuuta 2010. Toimitettu 7 kesäkuuta 2010.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015