Tilaisuutta juontaa A.Nelidov
 |
Kansalaisjärjestöjen tukemiseen käytetään vuonna 2012 entistä enemmän varoja. Karjalan tasavallan päämies Andrei Nelidov ilmoitti tästä puhuessaan 30. tammikuuta pidetyssä tilaisuudessa, johon osallistui aluetasavallan kansallisten kansalaisjärjestöjen johtajia. Tilaisuus järjestettiin kansalaisjärjestöjen - kansallisten kulttuuriautonomioiden ja omatoimisten järjestöjen - aloitteesta. Niiden johtajilla oli oiva mahdollisuus käsitellä aluetasavallan päämiehen kanssa kansalaispiirejä huolestuttavia ongelmia.
Tilaisuuteen osallistuivat myös Venäjän duuman jäsen Valentina Pivnenko, federaalinen päätarkastaja Karjalan tasavallassa Aleksandr Hynninen, Karjalan tasavallan kansalaiskamarin johtaja Natalja Vavilova.
Venäläisiä ja karjalaisia, suomalaisia ja vepsäläisiä, ukrainalaisia ja valkovenäläisiä, puolalaisia ja liettualaisia.. Karjalan tasavallasta on tullut koti useiden kansallisuuksien ihmisille. Kansallisten kansalaisjärjestöjen toiminta lujittaa sopua heidän kesken, jouduttaa monikansallisen tasavaltamme harmonista kehitystä.
Andrei Nelidov totesi tilaisuuden avajaisissa, että aluetasavallan talouskehityksen viime vuoden osoittimet ovat melko hyviä: Karjalan tasavallan budjettiin kerättiin veroja enemmän, kuin edellisvuonna. On otettu aimo askel eteenpäin, joten valtiolla on mahdollisuus rahoittaa mittaviakin hankkeita, mm. kansalaisjärjestöjen tukemisprojekteja.
Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan valtionkomitean johtaja Andrei Manin selosti näitä hankesuunnitelmia ja yhteistoimintaa valtion sekä uskonnollisten ja kansalaisjärjestöjen kesken.
A.Manin pitämässä alustusta
 |
Andrei Manin muistutti, että Karjalan tasavallassa asuvien Venäjän eri kansoihin ja vähemmistökansallisuuksiin kuuluvien kansalaisten etuja edustavien omatoimisten järjestöjen perustaminen käynnistettiin 20 vuotta sitten. Ensimmäisiä pääskysiä olivat Karjalan rahvahan liitto, Vepsän kulttuuriseura, Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto. Aluetasavallassa toimii nykyisin 64 kansallista ja regionaalista kulttuuriautonomiaa ja kansallista yhdistystä.
Andrei Manin totesi, että äidinkielten opettamiseen kiinnitetään aluetasavallassa suurta huomiota. Karjalaa lukee aluetasavallan kouluissa 1774 lasta, vepsää - 180, suomea - 4110. Esikoululaitoksissa opiskelee kansallista äidinkieltään 1059 lasta.
Migraatioprosessien myötä tulisi kiinnittää huomiota myös venäjän opiskeluun vieraana kielenä kansallisten kielten lukemisen ohella. Aluetasavallassa on jo kartutettu tässä melkoista kokemusta. Vuonna 2009 toteutettiin hanke "Venäjänkielen koulu migranttien lapsille". Vuonna 2012 on määrä jatkaa tämänsuuntaista toimintaa.
Andrei Manin ilmoitti, että kansalaisjärjestöjen tukemiseen käytetään entistä enemmän valtionvaroja.
Tapaamiseen osallistuneita
 |
- Meillä on nyt mahdollisuus saada varoja ja määrärahoja sekä aluetasavallan, että Venäjän budjetistakin. Näihin tarkoituksiin käytettiin 4,3 miljoonaa ruplaa vuonna 2011 ja vuodelle 2012 on näille hankkeille varattu yli 11 miljoonaa ruplaa, - Andrei Manin sanoi.
Tapaaminen sujui tästä lähtien kysymysten ja vastausten muodossa. Kuultiin kärkeviäkin kysymyksiä. Niinpä regionaalisten Venäjän Pohjola- ja Äänisniemi-yhdistysten Karjalan osastojen puheenjohtajat Vjatsheslav Agapitov ja Valentina Sukotova puhuivat vavista ongelmista Karhumäen hallintopiirin muutamissa kylissä, etenkin Äänisniemen asutuksissa.
Andrei Nelidov muistutti, että on käynnistysvaiheessa mittava hanke "Pohjois-Venäjän hengellinen uudistaminen", Se on saanut Koko Venäjän Patriarkka Kirillin ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin tuen. Hanke tavoittelee omalaatuisten karjalaisalueiden, mm. Äänisniemen seudun kehittämistä. Yksittäisten ongelmien ratkaisemiseksi antoi tasavallan päämies tehtäviä aluetasavallan vastaaville virastoille.
Äidinkielten ja kansallisen kulttuurin vaalimisesta, suvaitsevaisuudesta ja kansallisten yhdistysten tarpeita palvelevan Ystävyyden talon perustamismahdollisuuksista puhuttiin tilaisuudessa.
Karjalan tasavallan regionaalisen "Ukrainan kulttuurin "Kalinka" seura" -järjestön puheenjohtaja Larisa Skripnikova teki ehdotuksen järjestää Moskovassa Karjalan tasavallan kansallisten yhdistysten esittelytilaisuuksia.
- Kansalliset yhdistykset saattavat parantaa Karjalan tasavallan imagoa. Mainittakoon, että Ukrainassa, Lvovissa perustettiin taannoin Ystävyyden omenapuutarha. Siinä kasvavat Venäjän ja erikseen Karjalankin omenapuut. Näin tehdään tasavaltaamme tunnetuksi kaukaisilla seuduilla, - Larisa Skripnikova sanoi.
Tilaisuus meneillään
 |
Andrei Nelidov ilmaisi kannatuksensa aloitteelle pitää Venäjän pääkaupungissa minikansallisen Karjalan aluetasavallan esittelytilaisuus. Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan valtionkomitealle annettiin vastaava tehtävä.
Tilaisuudessa käsiteltiin Venäjän hallituksen pääministeri Vladimir Putinin kirjoitusta "Venäjä: kansallinen kysymys", joka julkaistiin hiljattain "Nezavisimaja gazeta" -sanomalehdessä. Siinä muun muassa todetaan, että "Kansallinen kysymys Venäjällä sen monikielisine väestöineen, erilaisine kulttuureineen ja kansanperinteineen omaa liioittelematta perustavaa laatua olevan merkityksen".
Karjalan tasavallan kansallisten yhdistysten edustajat kannattavat tätä ajatusta ja pitävät tärkeänä se tuomista esiin valtakunnassa. He ilmaisivat kantansa tähän asiaan.
Venäjän duuman jäsen Valentina Pivnenko korosti puhuessaan tilaisuudessa, että Maan korkeimmalla tasolla käsitetään tämän teeman tärkeys. Venäjän uuteen hallitukseen perustettaneen virasto, joka vastaa kansallispolitiikasta valtakunnassa.
Tilaisuudessa korostettiin, että Venäjän aktiivisten kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja tietenkin kansallistenyhdistysten tulee olla yhteistyössä valtion kanssa. Siksi tämä keskustelu ja mielipiteiden vaihto johtajain ja vastuun tuntevien tavallisten kansalaisten kesken saattaa jouduttaa elämän parantamista.
- Me olemme kansalaisyhteiskunta ja meidän on valvottava valtion tekemisiä, meidän on autettava vallanpitäjiä ja jopa antaa heille ohjeita, - Karjalan tasavallan kansalaiskamarin johtaja Natalja Vavilova totesi.
Tasavallan kansallisten omatoimisten yhdistysten johtajain mielestä oli keskusteli aluetasavallan päämiehen kanssa onnistunut. Se oli sisällöltään rakentavaa. Gruusian kulttuuriseuran johtaja Revaz Tsheherija ilmaisi kaikkien toiveenaan ajatuksen: "Toivottavasti tulee tällaisista tapaamistilaisuuksista hyvä perinne".
Andrei Nelidov kannatti ehdotusta ja kiitti kansalaisaktiiveja tarmokkaasta toiminnasta.
|
