Pääsivu / Toimeenpanovallan rakenne /

	Karjalan Tasavallan Kansallinen arkisto
	Johtaja: Anohova Tatjana Perustettu: 1 kesäkuuta 1918 Henkilökunnta: 116 työntekijää Osoite: 185610, Petroskoi, Kuibyshevinkatu, 6a Puhelin: +7(8142)78-52-16 +7(8142)78-05-19 Sähköpostin osoite (E-mail): narchive@karelia.ru

• Johtajat
• Yleistä
• Rakenne
• Näyttely "Venäjän ja Suomen välinen kanssakäyminen kulttuurin alalla XIX-XX vuosisadoilla "
• Historian sivuja
  • Historian tuoksua
  • Petroskoin tuomiokirkot
  • Petroskoi matkailijain silmin XIX vuosisadan lopulla ja XX vuosisadan alussa
  • Petroskoin Aleksanteri Nevskin tuomiokirkko
  • Petroskoin Levashovin ja Mariinskin bulevardit
• Karjalasta
  • Karjala-kirja valmisteilla
  • Visakoivu

Johtajat

Apulaisjohtajat:

• Petuhova Irina, valmistunut Moskovan historia- ja arkistoalan valtioninstituutista, on työskennellyt arkistossa vuodesta 1987;
• Puteshova Irina, valmistunut Petroskoin valtionyliopiston fyysis-matemaattiselta tiedekunnalta, on työskennellyt arkistossa vuodesta 2007;
• Kalmytshkova Irina, valmistunut Petroskoin valtionyliopiston rakennusalan tiedekunnalta, on työskennellyt arkistossa vuodesta 2007;
• Noskova Svetlana - arkistoaineiston päävaalija, valmistunut Petroskoin valtionyliopiston historiallis-filologiselta tiedekunnalta, on työskennellyt arkistossa vuodesta 1973.

Yleistä

Valtion keskitetty arkistopalvelu perustettiin VSFNT:n hallituksen (Kansankomissaarien Neuvoston) vuoden 1918 kesäkuun 1. päivänä antaman "Arkistotoimen uudelleenjärjestämisestä ja keskittämisestä VSFNT:ssa" -asetuksen mukaisesti.

Suuren isänmaallisen sodan (1941 - 1945) alettua evakuoitiin tasavallan Keskusvaltionarkiston, ministeriöiden (narkomaattien)tuotantolaitosten ja virastojen arkistokokoelmat selustaan sodanjaloista pois. Huolimatta sotavuosien epäsuotuisista olosuhteista onnistuttiin säilyttämään lähes kaikki arkistot, ne palautettiin Petroskoihin ja hyödynnetään tieteellisesti, kansantalouden yms. tarpeita palvellen.

Karjalan tasavallan Keskusvaltionarkisto sai hallituksen asetuksella 27 maaliskuuta 1998 Karjalan aluetasavallan Kansallisarkiston statuksen. Se on nykyisin seudun historiaan liittyvien asiakirjojen mittavin säilytyspaikka. Täällä on asiakiroja alkaen XVIII vuosisadalta: noin miljoona paperimappia, yli 60 tuhatta valokuva-asiakirjaa, noin tuhat elokuvadokumenttia, yli 200 äänitettä, noin 20 000 kirjaa (mm. käsinkirjoitettuja ja alkeellisin menetelmin painatettuja - alkaen xv vuosisadalta), tuhansittain sanoma- ja aikakauslehtien vuosikertoja.

3 syyskuuta 2007 vietiin päätökseen "Karjalan tasavallan Kansallisarkisto" -nimisen valtionlaitoksen reorganisointi - siihen liitettiin "Karjalan uusimman historian valtionarkisto" -niminen valtionlaitos. Näin tehtiin Karjalan tasavallan hallituksen 20.04.2007 antaman asetuksen No 146-P ja Karjalan tasavallan kulttuuriminiteriön 07.05.2007 vahvistaman ohjeen No 165 mukaisesti.

Arkiston lukusaleissa työskentelee vuosittain noin 600 venäjäläistä ja ulkomaista tutkijaa. Arkiston asiakirja-aineiston pohjalta luodaan tutkimuksia, kirjoituksia, väitöskirjoja, diplomi- ja vuosikurssitöitä Karjalan historiasta, kulttuurista ja taloudesta.

Arkisto kustantaa ja painattaa yhdessä muiden tieteellisten tutkimuslaitosten kanssa asiakirjakokoelmia, järjestää näyttelyitä, tutustumiskäyntejä, auttaa televisio- ja radio-ohjelmien laatimisessa sekä sanoma- ja aikakauslehtijuttujen ja -kirjoitusten toimittamisessa. Arkisto toteuttaa yhteishankkeita Petroskoin valtionyliopiston, Karjalan kasvatusopillisen korkeakoulun ja Valtionvirkailijain Luoteisen akatemian kanssa.

Arkisto toteuttaa Venäjän sekä ulkomaiden virastojen kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten hakemuspyyntöjä. Niitä tulee vuosittain - noin 7 tuhatta oikeudellis-sosiaalisia luonteeltaan, lähes 1,5 tuhatta temaattisia ja sukupuun juurien tutkimiseen ja selvittämiseen liittyviä (genealogia).

Karjalan tasavallan Kansallisarkisto harjoittaa yhteistoimintaa Suomen eri virastojen ja laitosten kanssa. Asiakirjakopioita vaihdetaan Mikkelin ja Joensuun arkistojen kanssa.

Arkiston henkilökunta on saanut kiitosta toiminnastaan Neuvostoliitossa ja Venäjällä valtakunnallisella tasolla. Kansallisarkiston työntekijät - "Karjalan historia asiakiroin ja arkistoainein. Oppikirja keskikoulua varten (Petroskoi, 1992)" -kokoelman laatijat palkittiin diplomeilla valtakunnallisessa katselmuksessa parhaista tieteellisistä luomuksista arkistoinnin ja arkistoimen alalla vv. 1991 - 1994.