Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Petroskoin tuomiokirkot. Tuomiokirkkoaukio

Petroskoin perustamisen 300-vuotispäivän lähetessä

Tekijät: T.Sorokina, D.Gendelev
Teoksen saattamiseen painoasuun osallistui Je.Matvejeva

Kirja julkaistiin KTn Kansallisarkiston ja "Tasavallan "Znak Potsjota"-kunniamerkilla palkittu P.Anohonille nimetty kirjapaino"-valtionyrityksen yhteisvoimin
Petroskoi, 1999

Tuomiokirkkoaukio
Aukoin kaava
Nykyisen Kirovin aukion kaava, johon merkitty tuomiokirkkojen entiset sijaintipaikat: 1 - Pietarin ja Paavalin, 2 - Ylösnousemuksen, 3 - Pyhän hengen, 4 - "Munkki Faddein hauta" (arkkitehti N.Kuspak).

Kaupugin aukio, jolla ovat nykyisin Musiikki- ja draamateatterin rakennukset, ampumaradan rakennus, S.Kirovin patsas, oli vuoteen 1917 mennessä nimeltään "Tuomiokirkkoaukio". Sillä oli kolme tuimiokirkkoa: Pietarin ja Paavalin, Ylösnousemuksen ja Pyhän hengen. Keskellä aukiota seisoi Aleksanteri II patsas. Aukiota voidaan pitää oikeutetusti Petroskoin historiallisena keskuksena.

Kun vuonna 1703 alettiin rakentaa Lohijoen suuulle Pietrarin tykkitehtaan työosastoja, joen pohjoisranalle ruvettiin rakentamaan asutusta, joka oli vuoteen 1777 asti nimeltään "Pietarin tehtaat".

Tehdasasutuksen olemassaolon ensimmäisinä vuosina täällä toimi kaksi puukirkkoa: toinen kesäkirkko (kylmäkirkko) ja toinen - lämminkirkko. Kellotapulikin oli. Myöhemmin pystytettiin hallintorakennukset, vuoriteollisuusherrojen ja paikallisten virkailijain sekä tehdasslobodan ihmisten asuintalot, kapakat ja vankila. Lähellä kirkkoja oli kaksikerroksinen puinen talo ("palatsi"), jossa Pietari Suuri majaili käydessään nemeään kantavissa tehtaissa.

Kun katselemme "Pietarin tehtaiden rakennusten kaavaa..." - ensimmäistä tuntemaamme tehdasslobodan karttaa (tutkijat väittävät, että kartta piirrettiin vuosina 1717 - 1720), niin huomaamme - kirkkoihin liittyvä tontti on jo rakennettu tiiviisti. Rakennustöitä jatkettiin tällä alueella myöhemminkin.

Petroskoi sai kaupungin oikeudet vuonna 1777 ja siitä tuli Aunuksen läänin keskus vuonna 1784. Katariina II vahvisti 12 heinäkuuta 1785 "Läänin keskuskaupunki Petroskoin kaavan", johon merkitään ensimmäistä kertaa Tuomiokirkkoaukion paikka ja sille pystytettvät rakennukset.

Uusi Tuomiokirkko piti kaavan mukaan rakentaa vastapäätä jo toimivaa Pyhän hengen kirkkoa. Samalla piti rakentaa piispan talo (piispan katederin siirtäminen Petroskoihin oli suunitelmissa) ja puistikon tuntumaan suunniteltin opistorakennusta.

Ensimmäisenä tämän kaavan mukaan pystytettynä rakennuksena oli Kansanopisto. Sen rakentaminen aloitettiin 1788, mutta väärässä paikassa, joka ei löydy kaavasta - tulevan aukion pohjoispuolella (nykyisin siinä on Kuvaamotaiteen museo). Rakennus valmistui vuonna 1790 ja saman vuoden huhtikuun 21 päivänä sen suojissa pidettiin ensimmäiset opintotilaisuudet. Se oli sangen suuri kaksikerroksinen tiilirakennus: pituus 64 metriä, leveys - yli 16 metriä ja korkeus - yli 10,5 metriä. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinien paksuus oli kolme tiiltä, viimeisen kerroksen - 2,5 tiiltä.

Rakennustyöt suunnitelmien mukaan piti kuitenkin keskeyttää: tuomiokirkon ja muiden rakennusten pystyttämiseksi piti tontti puhdistaa. Täällä oli kuitenkin julkisia rakennuksia sekä kaupukilaisten omakotitaloja. Täällä asui kauppiaita, läänin ja kaupungin virastojen virkailijoita, Aleksanterin tykkitehtaan ja Pietarin kuparitehtaan työntekijöitä, invalidijoukkueen sotilaita. On muistettava, että lähes jokaisella perheellä oli peltomaita talojen läheisyydessä, talousrakennuksia, talleja, navettoja ja saunarakennuksia. Kaikki piti joko purkaa, tai siirräättää muualle. Töiden määrä selviää maaherra Tutolminin vuonna 1791 toimeksiannosta tehdyssä laskelmassa. Alunperin piti poistaa yksistään 104 omakotitaloa ja vuoden kuluttua luetteloon lisättiin vielä viisi.

On selvää, ettei kukaan pystyisi muuttamaan hyvin lyhyessä ajassa uusille asuinsijoille. Talojen omistajat vastustelivat kaikkinaisesti kuvernööri Tutolminin käskyjen toteuttamista. Uusien talojen rakentajille tarjottiin valtion kassasta joitakin avustusrahoja, mutta tontti ei tyhjentynyt vanhoista rakennuksista. Valtakunnan sisäpolitiikassa tapahtui silloin muutoksia, jotka lykkäsivät tuonnemmaksi aukion rakennusssuunnitelmien toteuttamisen: Aunuksen lääni lakkautettiin 1796 ja Petroskoista tuli taas tavallisen ujestin keskus. Arkkipiispan katederista ei tietenkään muisteltu. Petroskoista tulee jalleen läänin pääkaupunki vuonna 1802, mutta Aunuksen hiippakunta perustettiin vasta 1828. Tuomiokirkon rakennusssuunnitelmat jäivät siis silloin paperille.

Aukio vapautui vähitellen vanhoista rakennuksista. Uusi rakennustyö sallitaan täällä vain siinä tapauksessa, jos rakennus vastaa tiettyjä vaatimuksia. Kansanopiston tiloissa aloittaa vuonna 1808 toimintansa poikalyseo ja rakennusken tuntumaan pystytetään laitoksen johtajan ja tarkastajan talo. Vuonna 1858 lyseorakennuksen viereen pystytetään kaksikerroksinen asuntolarakennus. Siinä yöpyivät lyseon oppilaat - viranhaltijain lapset (vuodesta 1872 lähtien rakennuksen suojissa toimi tyttölyseo). Aukion kaakkoispuolella avattiin vuonna 1849 kauppias M.Pimenovin varoilla rekennetussa talossa orpokoti. Vasta vuonna 1860 vanhoista rakennuksista vapautetulle aukiolle ryhdyttiin rakentamaan kaupungin suurinta kirkkoa - Pyhän hengen tuomiokirkkoa. Aukiolle pystytettiin myöhemmin Petroskoin naisopisto, tekninen opisto, kaupungin opisto, kaupunkikokouksen rakennus.

Aukoin koristeeksi avattiin vuonna 1885 Aleksanteri II patsas. Tuomiokirkkoaukio sai silloin lopultakin vuosikymmeniä sitten suunnitellun muodon.

Tekninen tuki
Luotu 27 syyskuuta 2000. Toimitettu 29 syyskuuta 2000.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015