|
Kunnioitettavat III karjalais-suomalaisen "Maailma naisten silmin"-foorumin osanottajat!
Naiset ja herrat!
On aivan selvää, että Karjalan naiset näyttelevät suurenmoista osaa osallistuessaan nyky-yhteiskunnan uudistamisprosesseihin. He pyrkivät tekemään itsensä tunnetuiksi ammattitaidollaan ja monisuuntaisesti sekä vaikuttamaan päätöstentekoon eri tasolla.
Karjalan tasavalta vahvisti ensimmäisenä Venäjän regiooneista "Karjalan naisia"-erikoisohjelman, jota toteutetaan määrätietoisesti. Aloitteen ohjelman laatimiseksi oli tehnyt Karjalan tasavallan hallituksen puheenjohtaja Sergei Katanandov. Alkaen hallitustasosta tasavallassa muovataan nykyisin julkista mielipidettä, jonka ydinajatus on: valtiovallan työskentelyn tuloksellisuuden mittapuuna eivät ole ninkään talouskasvun prosenttiluvut, vaan sosiaaliongelmien ratkaisutaso, kansalaisten elämän laatu. Juuri näitä asioita yrittää valtiovalta hoitaa toimien terveydenhuollon parantamiseksi tai kamppaillen kärkeviä ongelmia vastaan opetuksen alalla ja koulu-uudistuksen toteuttamiseksi, opettajanammatin arvovallan kohottamiseksi. Ongelmat voidaan ratkaista kohottamalla tuntuvasti opettajain palkkoja, ja opettajat ovat, kuten tunnettua, enimmäkseen juuri naisia.
Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellisessa vuoten 2010 ulottuvassa kehityskonseptiossa priorisoituja ovat sosiaalikysymykset koulutuksen, terveydenhuollon, kulttuurin ja kansalaisten sosiaaliturvan aloilla.
Tasavallassa toteutetaan lukuisia ohjelmia, jo mainitsemani "Karjalan naisia", "Karjalan lapsia", vastikään laadittu "Terveellinen elämäntapa" ja laadittava "Perhe Karjalassa", - ne kaikki eivät ole alaansa rajoittuvia, vaan ongelmien ratkaisemista tavoittelevia täsmäohjelmia, jotka kattavat ajankohtaisten kysymysten laajan piirin. Ohjelmien toteuttamista valvotaan laatimalla vuosittain analyyttiset asiakirjat - toimintaselostukset: "Lasten asema Karjalan tasavallassa", "Naisten asema Karjalan tasavallassa", "Ihmisen ja kansalaisen oikeuksien ja vapauksien noudattamisesta Karjalan tasavallassa". Näin ollen ohjelmien toteuttajat eivät jää lepäämään laakereilla. Ohjelmien toteuttamiseen osallistuu aktiivisesti kansalaisjärjestöjä, poliitikkoja, liikemiehiä, nuorisojärjestöjä, tutkijoita ja tietenkin valtion ja itsehallintoelinten rakenteita.
On pantava merkille, että "Karjalan naisia"-ohjelman laatimiseen osallistui lukuisia kansalaisjärjestöjä - nykyisiä kolleegojamme, joita näemme karjalais-suomalaisessa naisfoorumissa. Kyseessä ovat Karjalan gender-tutkimusten keskus, Karjalan naisliitto, Petroskoin naisneuvosto, Lasten suojeluliitto ja sotilashenkilöiden vaimojen Liitto, "Sotilaiden äidit"-järjestö, "Äidit huumeita vastaan"-järjestö. Tämän seurauksena ohjelma kattaa nykynaisen ongelmien melkoisen vyyhdin. Ohjelmaa toteutetaan kansalaisjärjestöjen tarkassa valvonnassa.
Kt:n hallituksen puheenjohtajan alaisuudessa toimiva naisten aseman parantamisesta huolehtiva tasavallankomissio on vielä yksi elin, johon kuuluu eri ammattien edustajia, joita yhdistää pyrkimys tehdä elämästämme arvokkampi. Komissio pitää istuntojaan tasavallan eri hallintopiireissä, sen jäsenet yrittävät toimia luovasti, etsivät väsymättää ongelmien ratkaisukeinoja. Muistan tyydytyksellä Sortavalassa pidetyn "Arvokkaan elämän ja itsemääräämisen puolesta"-foorumin puitteissa järjestetyn vetämäni "Nainen ja politiikka"-työryhmän toimintaa. Juuri silloin tehtiin aloite perustaa Karjalan naisjärjestöjen yhdistys. Vuoden kuluttua Kostamuksessa pidettiinkin Yhdistyksen perustava kokous. Yhdistykseen kuuluu 20 naisjärjestöä. Samalla ehdotettiin "Karjalan naisia"-ohjelman täydellistämistä. Ohjelma toimii nykyisin. Sen puitteissa ollaan toteuttamassa joitakin hankkeita. Niinpä alahanke "Nainen ja työllisyys" on edennyt hyvin. Vuodessa on lisääntynyt niiden klubien määrä, joiden toiminnan päätavoitteena on työllistää naisia. Klubit toimivat tasavallan lähes jokaisessa hallintopiirissä. On löydetty naisten uudellenkoulutuksen uusia muotoja. "Sotilashenkilöiden vaimot"-kansalaisjärjestö toimii tuloksellisesti: vuodessa on psykologista tukea annettu lukuisille naisille ja 20 naista työllistettiin.
Maaseudulla asuvien naisten kokous pidettiin hiljattain Karjalan tasavallan naisliiton aloitteesta.
Karjalan naiset haluavat tietää enemmän itsestään. Gender-tutkimusten perusteella Valtion tilastokeskus kustansi kokoelman "Naisia ja miehiä Karjalassa". Demograafisten tutkimusten seurauksena näki päivänvalon hakuteos "Perhe ja lapset".
Tehdessämme yhteenvetoja voimme todeta, että naisliike Karjalassa elää nousukautta. Me opimme yhdistämään ponnistuksiamme, ratkaisemaan ongelmia yhteisvoimin. Omatoimisten naisjärjestöjen osanotolla ratkotaan sellaisia ongelmia, kuten "orpous elävien vanhempien läsnäollesssa", "naisen kilpailukyky työmarkkinoilla" ja "naisen ammatillinen jatkokoulutusongelma". Viimeksi mainitun ongelman ratkaisemiseen osallistuvat työ- ja työllistämisministeriön lisäksi koulutuslaitos nimeltään "KarelNOK-Keskus", joka järjestää mitä erilaisimpia luentosarjoja ja jatko- sekä uudellenkoulutustilaisuuksia. Näin ollen valtion laitoksista ja omatoimisista yrityksistä, kansalaisjärjestöistä tulee partnereita. Niiden tehtävänä on kohottaa naisten kilpailukykyä, luoda edellytyksiä naisten laajemmalle osallistumiselle tuotantoelämään, kamppailla miesten ja naisten tasapalkkaisuudesta, jouduttaa naisten nopeampaa tottumista markkinatalouden olosuhteisiin.
Naisvalataisia ovat perinteellisesti sellaiset alat, kuten kulttuuri, koulutus ja opetus, terveydenhuolto, muut sosiaalialat. Yli 50 tuhatta naista työskentelee Karjalassa pienissä yksitysyrityksissä, jotka toimivat tavarantuotannon aloilla ja palvelualalla sekä muilla vastaavilla aloilla. Se on yli 33% kaikesta naistyövoimasta. Taloudessa, suurtuotanto sekä PK-yritykset mukaan lukien, toimii yli puolet tasavallan työkykyisistä naisista. Aloitekykyisia naisia toimii pankki- ja vakuutusaloilla, mainos- ja marketingyrityksissä, matkailussa ja median toimituksissa, juridisia ja tilintarkastuspalveluja taroavissa yrityksissa, finanssimanagemintissa.
Tuotannon lamavuosien jälkeen taas alkanut nousukausi turvasi työpaikkoja naisille vuosina 1999-2000 kaupallisissa yrityksissä (myymälöissä, kaupoissa, kojuissa, kioskeissa) ja ravitsemusalalla, teollisuudessa ja maataloudessa, johtotehtävissä. 195 tuhannesta työkykyisestä ja omatoimisesta naisesta (15-72 vuotiaat) 174 tuhatta on mukana työelämässä.
Työllistettyjen kansalaisten lukumäärä on tasavallassa lisääntynyt vuodessa 6,8%, mutta naisten osuus käsitti 13% ja miesten - vain 1,3%. Työssäkäyvien naisten määrä (174 tuhatta) on kuitenkin pienempi, kuin vuonna 1992 (yli 190 tuhatta). Naisten työllistämisongelma on ratkaistava lähimpinä vuosina. Samoin on korotettava naisten keskivertopalkkoja. Nykyisin ne käsittävät noin 63% meisten keskivertopalkoista (Suomessa - 80%). Teollisuudessa toimivien tilastollinen keskivertopalkka käsittää 200 % toimeentulominimistä, mutta kulttuurin, koulutuksen, terveydenhuollon aloilla - vain hiukan ylittää minimitason.
Vielä muutama vuosi sitten naiset saivat lopputilin ensimmäisinä, jos kriisi oli yllättänyt yrityksen, ja töihin otettaessa heiltä vaadittiin enemmän, kuin miespuolisilta pyrkijöiltä. Miehet pystyvät luomaan työuraansa naisia helpommin. Kuitenkin tällaiset negatiiviset trendit ovat muuttumassa "pehmeimmiksi". Vuonna 1999 tasavallassa oli 32,3 tuhatta työtöntä naista, mutta vuonna 2000 - jo 21 tuhatta. Viime lukuvuoden loppuun mennessä työvoimatoimistoissa oli rekisterissä 6,2 tuhatta tuloja tuottavaa toimintaa etsivää naista - se on puolet vuoden 1999 määrästä.
Perheen suojelemista työttömyydestä johtuvalta puutteelta ja vähävaraisuudelta jouduttavat erikoisohjelmat, joiden puitteissa naisille tarjotaan yhteiskunnalle hyödyllisiä töitä, se tapahtuu vapaiden työpaikkojen vain naisille tarkoitettujen kiintiöiden kautta, työttömyysavastusten ja sponsoriavun myötä.
Tasavallassa toimii kriisikeskuksia, joissa vaikeaan tilaan, mm. työttömiksi, joutuneille naisille annetaan tukea.
Naisille annetavan tuen kysymykset ovat priorisoituja, sillä juuri nämä asiat muodostavat Karjalan hallituksen sosiaalipolitiikan perustan.
Karjalais-suomalainen naisfoorumimme luo laajoja mahdollisuuksia lähialueyhteistyön ideoiden toteuttamiselle, tutustuttaa naapureita toistensa kokemukseen, antaa uuden sysäyksen asialliselle kandenkeskiselle kanssakäymiselle. Juridinen perusta tälle yhteistyölle laskettiin solmimalla vuonna 1992 Venäjän ja Suomen kesken sopimus. Näinä vuosina kehiteltiin lähialueyhteistyön laajentamisen kokonaisvaltaista strategiaa nojautumalla Suomen ja Venäjän (mm. Karjalan) välisen kanssakäymisen konkreettiseen kokemukseen. Yritettiin ulottaa Karjalaan niitä etuisuuksia, joita Suomi oli saanut liittyttyään Euroopan Unioniin. Näin laajennettiin kanssakäymistä Euregio Karjala- hankkeen puitteissa. Projektien tavoitteena on vakiinnuttaa tulannetta valtiottemme rajaseuduilla. Viime vuosina toteutetut hankkeet vastaavat entistä enemmän Venäjän (Karjalan) ja Suomen kehityksen intresseja ja täten täällä asuvien ihmisten, siis meidän, tavallisten kansalaisten tarpeita.
Rajainfrastruuktuuria kehitetään. Rajanylitysesteiden korkeutta madalletaan. "Pohjoinen ulottuvuus"-ohjelman puitteissa rakennetaan uusia "korridooreja", avataan uusia rajanylityspaikkoja Venäjän luoteisalueella. Lähialueyhteistyön yhtenä tavoitteista on poistaa elintasoerot rajan molemmin puolin olevilla vyöhykkeillä asuvien ihmisten ja rajaseutujen kehitystason kesken.
Naisen kompetenssi, naisen konkreettisuus, naisen äly - kaikkea tätä tarvitaan toiminnassa. Meidän on käytettävä laajemmin naisen johtajuuden voimakkaita puolia rajan yli tapahtuvassa toiminnassa. Tämä koskettelee ennen kaikkea koulutus- ja kulttuurihankkeita, toimintaa nuorison ja lasten parissa.
Ystävyysseurojen ja omatoimisten naisjärjestöjen tulevaa työtä voidaan suunnata tasa-arvoisten suhteiden yhteiskunnassa muovaamisongelmien tutkimiseen mm. regiooneissa, kuntien (itsehallintoyksiköiden) tasolla.
Tätä tavoitetta silmällä pitäen voitaisiin järjestää muutama seminaari kansalaisyhteiskunnan yhteistoimintasysteemien puitteissa. Toinen tällainen seminaari voidaan pitää Karhumäen piirissä ja toinen - Prääsän hallintopiirissä.
"Pohjoismaat saavat olla ylpeitä saavutettuun tasa-arvoon" - rouva Liisa Jaakonsaari totesi II suomalais-karjalaisesa naisfoorumissa. Hän vielä jatkoi: "Tasa-arvo nojautuu yhteiskunnissamme pohjoisiin talonpoikaiskulttuureihin, joista saavuimme vauhdikkaasti korkean elintason jälkiteolliseen yhteiskuntaan, jossa tasa-arvo korostuu erikoisella tavalla".
Kysymyksessä on paljon yhtäläistä meidän venäläisen, karjalaisen tasa-arvo-ongelman käsittämisen ja tajuamisen kanssa.
Tasa-arvipolitiikka ei polje paikallaan. Sen on seurattava yhteiskunnan kehitystä. Yrittäjyyden merkityksen kasvaessa yhteiskunnan elämässä ja koknaisuudessaan yhteiskuntatoiminnassa näky selvästi, että "yrittäjyys"-käsitteessä on paljon sellaista, mikä tukisi tasa-arvojärjestelmän kehittelyä.
Tehtävämme on ratkaista oman (kotimaisen) tasa-arvolainsäädännön laatimisongelma. Tehtävä on vaativa, joten sen ratkaisemiseen on ryhdyttävä tietoisesti - on tutkittava muiden valtioiden kokemusta ja sovellettava sitä olosuhteisiimme ottaen huomioon venäläiset erikoisuudet.
III karjalais-suomalainen naisfoorumi laajentaa toivottavasti kontakteja ja suhteita Karjalan ja Suomen kansalaisjärjestöjen kesken ja lujittaa epäilemättä Venäjän ja Suomen perinteellisiä hyvän naapuruuden suhteita.
Petroskoi, 28 syyskuuta 2001
| 
