Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Kulttuurijäämistön kohteita Karjalan aluetasavallassa

18 huhtikuuta vietetään muistomerkkien ja nähtävyyksien suojelun Kansainvälistä päivää. Ainakin 65 valtiossa mm. Venäjälläkin se huomioidaan laajasti. Kulttuurijäämistön kohteita suojellaan massamme valtakunnallisen ja regionaalisen lainsäädännön puitteissa erilaisten ohjelmien ja hankkeiden mukaisesti. Ne koskettelevat yksittäisiä muistomerkkejä, mutta myöskin kokonaisuuksia - asutuksia, historiallisia kulttuurialueita.

Virallisten tietojen mukaan on Karjalan tasavallassa nykyisin 4500 kiinteää kulttuurijäämistön kohdetta: arkeologisia, puisen rakennustaiteen, historian muistomerkkiä, kirkkoja, luostareita. Valtio pitää vastaavaa rekisteriä. Yli 20 vuotta on tästä pitänyt huolen Tasavallan kulttuurijäämistön valtiollinen suojelukeskus. Työ on paljon voimia ja taitoja vaativaa, sillä kohteita on aivan erilaisia ja melko paljon. Kohteet on tutkittava, on selvitettävä niiden kunto, on luotava suojelukohteen rajat. Kohteiden inventaario on suositettava säännöllisin väliajoin. Viimeisin laaja inventaario tehtiin Karjalassa vuosina 1992-1993 valtakunnallisen hankkeen puitteissa: silloin laadittiin Venäjän federaation muistomerkkien tietopankkia.

Mainittu suojelukeskus käynnisti vuonna 2006 laajamittaisen työn Karjalan kulttuurijäämistön kohteiden inventaarion suorittamiseksi. On laadittava tarkka historian ja kulttuurin muistomerkkien karjalaisluettelo, joka sisällytetään Venäjän federaation vastaavaan valtakunnalliseen luetteloon. Töiden puitteissa päivitetään kohteiden kunto, asutusten historiallisen miljöön laatu, kerätään tietoja kohteiden omistajista ja hyödyntäjistä, laaditaan tarkat kartat koordinaatteineen, valokuvataan ne.

Keskuksen asiantuntijat tutkivat kahdessa vuodessa noin 500 kohdetta Prääsän, Kontupohjan, Puutosin, Suojärven piireissä, Äänisniemellä ja Kizhin saaristossa.

Inventaarion tuloksena käynnisti Keskus Karjalan kulttuurijäämistön katalogien luomisen. Niitä julkaistaan osana Karjalan aluetasavallan muistokohteiden Luetteloa. Katalogien sähköiset versiot julkaistaan Keskuksen palvelimella.

Tähän mennessä on laadittu katalogit "Säämäjärven seudun historiallis-kulttuurialueilla sijaitsevat puisen kansanomaisen rakennustaiteen muistomerkit" ja "Prääsän kannakset". Tämä seutu sijaitsee Prääsän ja osittain Suojärven piireissä Säämäjärven, Shotjärven, Vagatjärven ja Nuosjärven ympärillä. Täällä asuu liivi-karjalaisten eli saamäjärveläis(prääsäläis)karjalaisten ryhmään kuuluvia. Täällä on historiallisia asutuksia, vanhoja maa- ja vesireittejä, joita on hyödynnetty vuosisatoja. Myös arvokkaita luontokohteita on seudulla. Muutama täällä sijaitseva kylä on sisällytetty Karjalan historiallisten asutusten luetteloon: Kashlilamba, Korsa, Lahta, Korbinavolok, Trofimnavolok, Pavshoila, Puntshoila, Rubtshoila, Ruga, Särgilahta, Haritgora, Tshuinavolok. Näissä kylissä on perinteellistä puista rakennuskantaa: kokonaisuuksia muodostavia talonpoikaistaloja, erillisiä navettoja ja talousrakennuksia, saunoja, riihiä. Erikoisia tehtäviä täyttävät tshasounat ja suojeltavat metsiköt. Ne muodostavat erillisiä rakennustaiteellisia kokonaisuuksia. Hyvin säilyneet kylät ovat kansanomaisen rakennustaiteen ja perinteellisen karjalaisen elämänmuodon suojelupaikkoja.

"Säämäjärvi"- ja "Prääsän kannakset" -katalogiin kuuluu 82 muistomerkkiä, mm. 57 omakotitaloa, kuusi talousrakennusta, 19 tshasounaa ja kumarrusristiä. Niiden joukossa on valtakunnallisenkin merkityksen ja arvon omaavia tshasouna-rakennuksia. Mainittakoon XVI vuosisadalla rakennettu vanhin tshasouna tällä seudulla. Se on omistettu merkkitapaukselle -sille, kun Apostolit tulivat täyteen Pyhää Henkeä. Tshasouna sijaitsee Ahpoila-kylän laitamilla. Rakennus oli aikoinaan ollut keskellä pyhää metsikköä. Siitä on jäljellä enää muutama kuusi ja kalmisto. Arkistoista ei valitettavasti löytynyt tietoja tshsounan rakennusvaiheista. Tiedetään vain, että se oli alussa kaksiosainen ja muutettiin XIX toisella puoliskolla silloisten "standardien" mukaan kolmiosaiseksi (rukoustila, ruokala, eteinen). Eteisen yllä oli kellotapuli. Viimeisin lisärakennus purettiin vuosina 1973-1974 tehtyjen restauroimistöiden seurauksena ja rakennus sai silloin alkuperäisen muotonsa. Rakennus on lähes 500 vuota vanha, mutta siinä joitakin alkuperäisiä osia, jollaisia tapaa hyvin harvoin. Kylä on kylläkin muuttunut valitettavasti kesäasuntoja täynnä olevaksi asumukseksi, jossa tshasouna ja vanha kalmisto eivät ole enää entisessä rakennustaiteellis-kulttuurisessa ja historiallisessa roolissaan. Kylän asukkaat pitävät kuitenkin huolta ainutlaatuisesta rakennuksesta.

Keskellä kuusikkoa oleva Nikolai Ihmeidentekijän ja Ilja Profeetalle omistettu tshasouna Tshuinavolok-kylässä (Säämäjärven pohjoisrannikko) on myös hyvin arvokas. Tässä paikassa oli ollut myös kumarrusristi, joka siirrätettiin Kizhin ulkomuseon alueella 1970-luvulla.

Tshasouna rakennettiin XVIII toisella puoliskolla ja on näille seuduille tyylistään tyypillinen rakennus. Mutta se eroaa muista mm. sen ansiosta, että rakennus on jaettu kahteen osaan. Toinen on omistettu Nikolaille ja toinen - Iljalle. Kellotapuli on ruokailutilojen yllä ja näin ollen kyseessä ovat kaksi tshasounaa, joiden yllä on yksi tapuli. Se on ollut tällaisessa muodossa jo kauan.

Karjalaisia ja norjalaisia kirvesmiehiä osallistui vuonna 1998 tämän arvokkaan rakennuksen kunnostamiseen. Täällä käytettiin ensimmäistä kertaa Karjalan aluetasavallassa norjalaista menetelmää - hirsiä nostatettiin ja saatiin tolaa uusien hirsien asentamiseksi lahonneiden tilalle. Nostolaitteiden avulla koko rakennus "irrotettiin" maasta (kivijalasta) ja alimmat hirret uusittiin. Rakennus laskettiin alas entisille sijoilleen. Muu restauroimistyö tehtiin entisillä menetelmillä. Norjalaiset lahjoittivat Keskukselle nostokaluston ja sitä on käytetty myidenkin kohteiden kunnostamisessa aluetasavallassa.

Inventaariota jatketaan tänä vuonna Karjalassa. Tasavallan kulttuurijäämistön valtiollinen suojelukeskus lähettää tutkijoitaan Kemin hallintopiiriin ja Karhumäen piirin historiallis-kulttuurialueelle nimeltään "Seesjärvi". Vuoden loppuun mennessä saatetaan painokuntoon katalogi "Puutosin kaupungin rakennustaiteellinen jäämistö".

Valentina Markova,
Jelena Balykova
(Tasavallan kulttuurijäämistön valtiollinen suojelukeskuksen aineistoa mukaillen)

Tekninen tuki
Luotu 25 helmikuuta 1998. Toimitettu 13 marraskuuta 2007.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015