Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Karjalan tasavallan investointipotentiaali

Karjalan tasavallan hallitus harjoittaa talouspolitiikkaansa strategisen suunnittelun asiakirjojen hengessä. Kyseessä ovat Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellisen kehityksen strategia vuoteen 2020, Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellisen kehityksen konsepti vuoteen 2012 ja Karjalan tasavallan sosiaalis-taloudellisen kehityksen ohjelma vuoteen 2010. Priorisoituja aloja ovat tasavallassa kuljetusinfrastruktuuri, voimatalous, metsäteollisuuskompleksi, vuoriteollisuus, musta- ja värimetallurgia, kalatalous sekä matkailu.

Aluetasavallalla on joitakin etuisuuksia, jotka yhdessä Karjalan hallituksen määrätietoisen investointipolitiikan kanssa saattavat houkutella sijoittajia. Näistä voimatekijöistä mainittakoon:

  • rikkaat luonnonresurssit ja mahdollisuus käyttää ja jalostaa niitä paikan päällä: metsät (937 miljoonaa kuutiometriä), mineraalit (tutkittu 400 esiintymää, joissa 50 erilaista kaivannaislajia), vesi- ja bioresurssit;
  • ainutlaatuinen pohjoinen luonto ja rikas historiallinen sekä kulttuuriperintö;
  • mittava tieteellinen, asiantuntija- ja innovaatiopotentiaali;
  • tasavallan sijainti valtakunnanrajan läheisyydessä (rajalinjaa Suomen kanssa on 798 kilometriä), mikä mahdollistaa teollisen kooperoinnin ja läpi- sekä kauttakulkutekijöiden hyödyntämisen;
  • kauttakuljetusten näköalat ja mahdollisuus kulkea vesiteitse etelän ja pohjolan merille sekä Itämerelle.

Karjalan tasavalta kuuluu Venäjän federation teollisiin ja vientiin orientoituviin subjekteihin. Karjalan tasavallan kansantaloudessa on määräävin tekijä juuri teollisuus. Sen yritykset valmistavat 32% tuotteista. Jalostusteollisuuden osuus käsittää 16%, hyödyllisten kaivannaisten louhinta käsittää 12,3%, kulkulaitos ja viestintä - 15,6%.

Karjalan aluetasavallan väestö käsittää vain 0,5% koko Venäjän asukasluvusta, mutta tasavallassa tuotetaan lähes 27% kotimaisista masuunipelleteistä, 24% paperista, 71% voimapaperisäkeistä, 4% sellusta, 7% puutavarasta, 4% sahatavarasta. Venäjän kalanviljelylaitoksissa tuotettavasta kirjolohesta 70% saadaan aluetasavallassamme. Sen talous on vientiin orientoitunut. Teollisuusvalmisteista 50% menee vientiin. Vuosina 2002 - 2008 ulkomaankaupan määrä kasvoi. Karjalan tasavallan partnerina tällä alalla on perinteellisesti ollut naapurimaa Suomi. Sen osuus Karjalan tasavallan ulkomaankaupasta on lähes 30%.

Tasavallan kansantalouden kehityksen päätekijöinä ovat investoinnit ja institutionaaliset uudistukset.

"Karjalan tasavallan hallituksen investointipolitiikka 2003 - 2006" -ohjelman periaatteisiin kuuluu ulko- ja kotilamaisten sijoittajain suhteen harjoitettavien menetelmien transparenttisuus (läpinäkyvyys). Aluetasavallassa toteutettiin näinä vuosina yli 60 suurta ja keskisuurta kaupallista investointihanketta. Kotimaisten suursijoittajain teollisuuteen varojaan investoineiden joukkoon kuuluvat SUAL (alumiiniteollisuus), Severstal (masuunipellettiteollisuus), Gazprom, Venäjän rautatiet. Karjalassa toimivat yritykset - Segezhan sellu- ja paperikombinaatti, Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatti, "Karelia DSP" Oy (lastulevyjä tuottava) - sijoittivat melkoisia rahasummia kehitys- ja modernisointihankkeisiin. Ulkomaisista sijoittajista mainittakoon Stora Enso, PKG Group, IKEA. Vuonna 2007 vahvistettiin Karjalan tasavallan hallituksen investointipolitiikan suunnitteet vuosille 2007 - 2010. Asiakirjaan sisällytettiin toimenpideohjelma Karjalan aluetasavallan houkuttelevuuden lisäämiseksi, uusien sijoittajain saamiseksi kansantalouden kaikille aloille. Karjalan tasavallan hallituksen tavoitteena on koordinoida mahdollisuuksien mukaan paikallisten itsehallintoelinten, maan federaalisten virastojen alueyksiköiden sekä Karjalan tasavallan virastojen yhteistoimia investointiprosessien jouduttamiseksi, lainsäädännön ja normiston päivittämiseksi, investointihankkeiden tukemiseksi kaikkinaisesti, investointi- ja innovaatioinfrastruktuurin täydellistämiseksi, budjetista hankkeisiin sijoitettavien varojen hyödyntämiseksi tehokkaasti, investointitoiminnan julkisuuden takaamiseksi sekä liiketoimintaympäristön kehittämiseksi ja parantamiseksi alinomaa. Vuonna 2008 investoinnit käsittivät noin 26 miljardia ruplaa - 23% enemmän kuin vuonna 2007.

Kansainvälisen luottoluokituslaitos Fitch Ratings ilmoitti eriteltyään tasavallan kansantalouden kehityksen näkymiä, että kansainvälisen mittapuun mukaan kansallisessa ja ulkomaisessa valuutassa suoritettujen laskelmien puitteissa sekä kansallisten kriteerien mukaan tehty analyysi osoittaa barometrissa Karjalan aluetasavallan osalta "stabiiliin". Karjalan kansantalouden innovatiivista perestroikkaa (uudistamista) varten tarvitaan silti innovatiivisten instituutioiden perustamista ja vastaavan infrastruktuurin luomista.

Karjalan tasavallan hallitus toimiikin mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Yhdessä aluetasavallan talouskehitysministeriön kanssa toteutetaan kahden teknologioiden soveltamiskeskuksen työskentelyä. Ne toimivat Petroskoin valtionyliopiston ja Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen yhteydessä.

Innovatiivista verkostoa luodaan Karjalan aluetasavaltaan kasvattamalla innovatiivisia tuotteita valmistavien laitosten määrää ja tehostamalla sellaisten laitosten toimintaa, jotka soveltavat muualta hankittuja uusia teknologioita aluetasavallan olosuhteisiin.

Pietarissa pidetyssä 14. näyttelyssä "Korkeat teknologiat. Innovaatiot. Investoinnit" palkittiin tasavallan innovaattoreiden muutamat keksinnöt korkeimmilla tunnustuspalkinnoilla. Tasavallassa toimii hyvä oma paikallinen investointitoimintaa pönkittävä lainsäädäntö. Laki "Innovatiivisen toiminnan valtiollisesta tukemisesta Karjalan tasavallassa" toimii. Tämän lain mukaan kaikille yrityksille omistuspohjasta riippumatta myönnetään suosituimmuusperiaatteen mukaan helpotuksia investointitoiminnassaan, mikäli ne toteuttavat aluetasavallassa mittavia investointihankkeita. Laki edellyttää:

  • verohelpotuksia (koskee regionaalisia kiinteistöveroja) sekä osittain federaalisiakin veroja (tuloveron se osa, joka tavallisesti siirrätetään Karjalan tasavallan budjettiin yrityksen tuloverosta);
  • tarjouskilpailun tulosten perusteella Karjalan tasavallan valtiontakuiden antamista investointihankkeille Karjalan tasavallan budjetin varoista;
  • tarjouskilpailun voittajain osalta Karjalan tasavallan budjetin varojen käyttöä investointihankkeiden rahoittamiseen otettujen lainojen pankkikorojen osittaiseen kuolettamiseen.

Karjalan tasavallassa rekisteröidyille sijoittajille takaa aluetasavallan hallitus suotuisan ilmapiirin hankkeidensa toteuttamiseksi ajoissa. Tämä tarkoittaa yritysten läpinäkyvää, edullista ja ennakoitavissa olevaa toimintaformaattia näiden asioidessaan sääntöjen puitteissa verovirastoissa, valvonta- ja lainsuojeluelimissä sekä muissa valtionlaitoksissa.

Tasavallan hallitus kiinnittää suurta huomiota sosiaalisen ja talousinfrastruktuurin luomiseen, sillä näin rakennetaan perustaa talouden kehitykselle ja elämäntason kohottamiselle regioonissa. Näiden tavoiteohjelmien toteuttamiseen käytetään valtakunnan ja aluetasavallan budjettien varoja. Venäjän federaation ja aluetasavallan täsmä- ja tavoiteohjelmien puitteissa hyödynnetään vuosittain sijoituksia, joiden arvo on vähintään 2 miljardia ruplaa investointeja.

Keskipitkän ja pitkän aikavälin ohjelmien puitteissa halutaan saada tasavaltaan mittavia varoja suurten aluekohtaisten ja erillisten korporaatioiden kehityssuunnitelmien puitteissa. Varoja käytettäisiin voimatalouden, metsä- ja vuori- sekä kaivosteollisuuden, maa- ja karjatalouden, kulkulaitoksen sekä matkailun kehittämiseen. Sähkön tuotantoon ja jakeluun kiinnitetään suurta huomiota, sillä energiaa tarvitaan uusien tuotantojen perustamiseen ja jo toimivien tehostamiseen. FSK EES Oy ja Karelenergo Oy jatkavatkin uusien sähkönjakeluverkkojen ja voimansiirtolinjojen (teholtaan 35 kW ja enemmänkin) rakentamista ja entisten modernisointia aluetasavallassa kansallisen/valtakunnallisen sähköverkoston kehityssuunnitelmien puitteissa.

Kuolan ydinvoimalan ja Kirishin voimalan välillä on jo olemassa teholtaan 330 kW:n voimansiirtolinja ja sen rinnalle ollaan rakentamassa parhaillaan saman tehoista uutta linjaa, joka kulkee osittain aluetasavallankin kautta. Karjalan tasavallan hallitus ja Nord Gidro Oy solmivat vuonna 2008 sopimuksen, joka edellyttää 46 pienen ja keskisuuren vesivoimalan rakentamista tasavaltaan sekä entisten Karjalassa toimivien vesivoimaloiden perusteellista modernisoimista (kuuluva 46 voimalan ryhmään). Näihin hankkeisiin sijoitetaan vuosina 2008 - 2015 lähes 4,5 miljardia ruplaa. Vuonna 2010 on määrä käynnistää Läskelässä modernisoitu vesivoimala teholtaan 4,7 MW. TGK-1 Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti aloitettiin Petroskoin kaupunkipiirissä vuonna 2008 kaupungin lämpöjärjestelmän kehittämiseksi vuoteen 2015. Petroskoin lämpövoimala rekonstruoidaan perusteellisesti. Suunnitelmissa on rakentaa uusi voimayksikkö ja rekonstruoida kaukolämpöverkko. Näihin hankkeisiin käytetään vuosina 2008-2011 noin 3,5 miljardia ruplaa.

Tasavallan hallitus solmii vuosittain sopimuksia Venäjän rautateiden kanssa. Karjalan rautateiden modernisoiminen on jatkunut jo muutaman vuoden. Tasavallan hallituksen myötävaikutuksella sähköistettiin Pietarin ja Murmanskin välisen rautatien aluetasavallan osuus. Vuosina 2008 - 2011 käyttää Venäjän rautatiet Oy:n Lokakuun rautatiet -filiaali aluetasavallassa toteutettaviin hankkeisiin yli 2,5 miljardia ruplaa. Rautatieverkkoa on määrä laajentaa Karjalassa. Lokakuun rautateiden uusi hanke tavoittelee toisen ja tarpeen vaatiessa kolmannenkin radan rakentamista Pietarin ja Murmanskin välille. Tämä vaatisi uusien voimaloiden ja muuntamoiden rakentamista (radat toimivat näet sähköllä), viestintäinfrastruktuurin tehostamista, uusien rautatieasemien perustamista. Koko hankkeen arvo on 17 miljardia ruplaa. Suunnitelmien toteutuminen lisää tavarankuljetuksia Venäjän itäosista Skandinaaviaan ja nopeuttaa Karjalan tasavallan yritysten tuotteiden toimittamista tilaajille sekä mahdollistaa uusien tuotantolaitosten rakentamisen. Karjalan tasavallan hallituksen ja Venäjän rautateiden yhteisissä suunnitelmissa on nopeakulkuisen junaliikenteen käynnistäminen Pietarin ja Petroskoin välisellä radalla.

Tasavallassa käynnistettiin vuonna 2008 työt syväsataman rakentamiseksi Belomorskiin. Vienanmerellä liikkuvia 30 000 tonnin rahtialuksia laskisi tähän moderniin satamaan Karjalan alueella. Uralin, Siperian, Kazakstanin ja Kiinan alueyksiköissä tuotettua pystytään kuljettamaan nopeammin Pohjois-Eurooppaan. uutta satamaan tarvitaan Vienanmerellä senkin vuoksi, että suunnitteilla on "Pohjola - Etelä" - ja "Luode - Urali - Kiina" -korridorien luominen. Myös Pohjoista merireittiä tullaan hyödyntämään entistä tehokkaammin. Belomorskiin rakennettava iso rahtisatama varastotiloineen olisi tärkeä solmukohta ja tekijä tässä kansainvälisessä kuljetusverkossa.

Karjalan tasavalta laajentaa suhteitaan Pohjois- ja Länsi-Euroopan maihin teollisuuden, matkailun, kulttuurin alalla ja kontaktien laajentamiseksi ryhdyttiin toimiin ilmaliikenteen tehostamista varten. Petroskoin lentoasema modernisoitiin ja se säilytti kansainvälisen lentokentän statuksen.

Tasavallan luonnonresurssit luovat pohjan sen investointipotentiaalille. Potentiaalisen sijoittajan tulisi mielestämme kiinnittää huomiotaan ennen kaikkea uusiutuviin resursseihin, joita on aluetasavallassa todella paljon. Metsät, vesi- ja bioresurssit, rikkaat maanuumenet sekä tasavallan sopiva maantieteellinen sijainti ja tiestö, pienet riskit ynnä muut suotuisat tekijät, mm. jo mainittujen uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntämismahdollisuudet - kaikki tämä luo hyviä edellytyksiä pitkän aikavälin liiketoiminnalle.

Metsäsektorissa on viime vuosina tapahtunut suotuisia muutoksia: uusia tuotantolaitoksia on rakennettu. Pitkärannan hallintopiiriin rakennettiin Setles Oyj:n saha, Kostamukseen - SvedWood Karelia Oy:n sahalaitos. Petroskoissa toimii jälleen Solomannin saha.

Tasavallan metsäteollisuuskompleksissa toteutetaan parhaillaan lähes 30 mittavaa investointihanketta. Suurimpia ovat:

  • Tasavallan sellu- ja paperikombinaattien (Kondopoga Oy, Segezhan TsBK Oy, Pitkärannan sellutehdas Oy) modernisointi;
  • IKEA:n huonekalutehtaan rakentaminen;
  • Puutavaran syväkäsittelytuotanto (Investlesprom Oy).

Sijoituksia houkutellaan metsäteollisuuskompleksiin uuden Metsälain sallimin säädöksin, joiden käyttö luo huojennuksia investoreille siinä tapauksessa, jos liiketoimintasuunnitelma saa priorisoidun hankkeen statuksen metsien hyödyntämisen alalla.

Uusien teknologioiden käyttö puuraaka-aineen kokonaisvaltaisen hyödyntämisen turvaamisessa edellyttää mm. liimattujen puurakennelmien tuotannon lisäämistä. Sijoittajia saatavat kiinnostaa myös ei-malmiraaka-aineiden jalostaminen. Vuodesta 2004 laajennetaan tasavallassa sepelin tuotantoa. Uusia sepelin tuotanto- ja lajitteluyksiköitä on otettu käyttöön viime vuosina.

Tasavallassa on edelleenkin rikkaita mineraaliesiintymiä, jotka yhä odottavat sijoittajia.

Yhtenä mittavimmista hankkeista pidetään Puutosin megahanketta. Se tavoittelee muutaman tehokkaan kaivoksen ja metallurgisen tehtaan rakentamista. Hanke edellyttää tarkempien geologisten tutkimusten suorittamista Pudozhgoran titaani- ja magnetiittimalmiesiintymän ja Ankkajärven kromimalmiesiintymän kentillä, Burakovskin massiivin Salojärven kromi-kupari-nikkeli-platinametallimalmien esiintymällä. Kaikkia näitä raaka-aineita jalostettaisiin ja hyödynnettäisiin moderneissa ja suurissa tuotantolaitoksissa Puutosin hallintopiirissä.

Hankkeen arvo on 100 - 120 miljardia ruplaa ja vaati yksityisyritysten sekä valtion yhteisiä sopuisia toimia infrastruktuurin rakentamiseksi. Tarvitaan aluetasavallan ja yritysten varoja, voimatalouslaitosten, rautateiden, palvelulaitosten rahojen keskittämistä.

Teollisuusmineraalien ja teknogeeniset esiintymät myöskin saatavat kiinnostaa sijoittajia.

Karjalan aluetasavallassa on keksitty diatomiittien 13 suurta esiintymää ja 115 pienempää löydöstä. Diatomiittia käytetään suodatinmateriaalina ja sitä esiintyy pienten järvien pohjassa - se koostuu mikroskooppisista diatomioista eli piilevistä. Diatomiittia käytetään myös kemiallisten aineiden säilyttäjinä, hioma-aineina jne. Tähän mennessä löytyneiden esiintymien määrä on noin 5 miljoonaa kuutiometriä diatomiittia, prognoosit kertovat vielä 250 - 300 miljoonan diatomittikuutiometrin mahdillisista löydöistä Karjalan tasavallassa.

Tasavallan pohjoisosan granaattimalmeja käytetään hiomakankaiden tuotantoon (puunjalostus), hiomahiukkasten valmistukseen (kuvaputkien osien hionta), suodatinhiukkasten valmistukseen (juomaveden puhdistus). Pietarin hioma-ainetahtaassa tuotettiin koemielessä erä hiomakangasta karjalaisesta granaatti-aineesta. Hiomakangasta kokeiltiin Laatokka -huonekalutehtaassa lupaavin tuloksin.

Lähitulevaisuudessa granaattimalmiesiintymää vielä tutkitaan ja järjestetään koetuotanto. Malmia saatetaan louhia vuosittain 2 - 2,5 tuhatta tonnia. Tiivistettä saataisiin 300 tonnia vuodessa. Jalostamista toteutettaneen modulikoneella. Tällaisia tuotetaan Venäjällä ja ulkomailla. Todettakoon ettei Venäjän alueella ole muita teollisesti hyödynnettäviä granaattimalmiesiintymiä.

Maailmassa ryhdyttiin viime kymmenen vuoden aikana hyödyntämään strategista ainetta - ylipuhdasta kvartsia/piikiveä. Sitä käytetään optisissa lasikuitukaapeleissa. Tutkimukset osoittavat, että aluetasavalta saataisi olla ylipuhtaan kvartsin toimittajana markkinoille.

Kyaniitti on raaka-aine, jota käytetään mm. korkeita lämpötiloja kestävien valmisteiden tuotannossa. Valtakunnallisessa Moskovan ilmailussa käytettävien aineiden tutkimuslaitoksessa kokeiltiin karjalaista kyaniittia ja todettiin, että lentokone- ja ohjusmoottoreiden turbiinisiipien tuotannossa käytettävä karjalainen raaka-aine kestää 1060 lämpöasteen käsittelyn jälkeen kuormitusta kolme kertaa paremmin/kauemmin, kuin ukrainalaisesta kyaniittista/sillimaniitista valmistetut turbiinisiivet. Kyaniittimalmiesiintymä Hisovaarassa on Venäjänkin mittakaavassa tärkeä. Sitä voitaisiin jo hyödyntää. Kyaniittia ei nykyisin Venäjällä toistaiseksi tuotetakaan.

Karjalan anortosiitit ovat Venäjällä hyödynnettävä uusi sälpäkiviraaka-aine. Sälpäkivitiivisteitä voidaan käyttää mm. posliinin, lasin, keramiikan, sulatusta edistävän aineen (käytetään metallurgiassa) valmistuksessa.

Ennakkolaskelmat osittavat, että tutkitut resurssit mahdollistavat avolouhoksen perustamisen. Siitä saataisiin vuosittain yli 100 tuhatta tonnia mainittua raaka-ainetta. Karjalan muskoviitti eli kiilleliuske on sekin puhdasta teollista raaka-ainetta. Tämän tyypin malmeissa ei ole paljon rautaa, joten muskoviittia voidaan käyttää merihelmipigmenttien tuotannossa. Venäjällä ei vielä käytetä muskoviittia tähän tarkoitukseen.

Pienikokoista muskoviittia hyödynnetään elektroniikkateollisuudessa, väriaine- ja lakkatuotannossa, tapettien, kumien, kosmetiikan tuotannossa sekä erikoisteknologioissa polymeerien ja pigmenttien valmistuksen alalla. Karjalassa on muutama talkkiesiintymä.

Joitakin talkkilajeja voidaan käyttää talkkikivenä, muita - mikrotalkin ja talkkijauheen tuottamiseen.

Sementtiäkin voitaisiin tuottaa Karjalan tasavallassa. Tiiksijärven tuntumassa (Louhen hallintopiiri) löytyi apatiittia sisältäviä karbonatiitteja, joita voidaan jalostaa teollisesti. Tämän Tiiksijärven massiivin hyödyntämisen taloudellisia, teknologisia ja geologisia arvioita on jo olemassa. Mahdollinen vuoriteollisuusyksikkö sisältäisi avolouhoksen, rikastamon, kiilleliusketta, magnetiittia ja sementtiä tuottavia tehtaita. Lähellä esiintymää on olemassa rautatieasema.

Karbonatiittimalmia on löytynyt noin 52 miljoonaa tonnia. On muitakin esiintymiä, joiden tutkimuksia ja arviointia jatketaan. Sementtiä tarvitaan kipeästi Venäjän luoteisen federaalisen piirikunnan rakennuskohteisiin.

Karjalantasavalta on erinomainen paikka kirjolohen viljelemiseen. Aluetasavallan järvien vesi on puhdas, joten kirjolohen liha on lähes luomutuotantoa. Mutta tärkeintä on se, että sääolosuhteet suorastaan suosivat mainittua tuotantoa: lämpötilan vaihtelut jouduttavat kirjolohen viljelyä. Karjalan kansantalouden sektoreista juuri kirjolohen viljely kehittyy nykyisin muita aloja nopeammin.

Vienanmeren rannikolla voitaisiin kirjolohen viljelyä harrastaa melkoisissa mittasuhteissa: Tutkijain väittämän mukaan kirjolohen tuotanto merivedessä on kannattavampaa, kuin makeavetisissä vesistöissä.

Merilevien kerääminen ja jalostaminen sekä midian kasvatus/viljely saattavat tehostaa Karjalan tasavallan aquakulttuurien teollista hyödyntämistä. Vienanmeressä on plantaaseja pinta-alaltaan 15 hehtaaria. Vienanmeren levistä voidaan aiheuttamatta luonnolle vahinkoa kerätä puolet.

On olemassa potentiaalisia edellytyksiä agarosen tuottamiseksi. Sitä käytetään geenitekniikassa ja farmakologiassa (antibioottien, rokotteiden ym. tuotannossa). Vienanmeren mainittuja bioresursseja ei vieläkään hyödynnetä, sillä agarosea ei Venäjällä edes tuoteta vielä.

Kalarehun tuotanto, kalanpoikasten kasvatus, kalanjalostusyksiköiden rakentaminen - siinäkin olisi kannattavia sijoituskohteita. Tuhansien järvien ja valkeiden öiden seutu houkuttelee tietenkin matkailijoitakin. Lumoava pohjoinen luonto, seudun historia ja paikallisten asukkaiden omaperäinen kulttuuri vaikuttavat Karjalan tasavallan matkailupotentiaalin hyödyntämiseen. Aluetasavalta on Venäjän tunnetuimpia kansainvälisen turismin kohteita. Täällä ovat Kizhin museosaarella ja Valamon saaristossa sijaitsevat kohteet, jotka kuuluvat UNESCO:n maailmaperintölistalle. Karjalan tasavalta on Venäjän matkailuoperaattoreiden mielestä ensimmäisenä kotimaisten aktiviteettimatkailua harrastavien ja kolmantena talvimatkailun venäläisten ystävien keskuudessa

Vuonna 2004 tehtiin paljon matkailun infrastruktuurin kehittämisessä. Karjalaisten yrittäjäin ponnistukset johtivat mittavien ulkomaisten sijoittajain investointitoimiin aluetasavallassa.

Karjalan tasavallan matkailuinfrastruktuuria tulisi kuitenkin kehittää, joten sijoitukset tällekin alalle ovat tervetulleita.

Karjalan tasavallan kansantalouden seuraavia segmenttejä saisi kehittää investointitoiminnan myötä:

  • lehtipuutavaran syväjalostus;
  • metsäkoneiden (forvardereiden ja harvestereiden) tuotanto;
  • huonekalutuotanto;
  • sähkön tuotantoyksiköiden ja voimansiirtolinjojen rakentaminen;
  • rakennusaineiden (lämpöeristys, vuorauskivi jne.) tuotanto;
  • innovaatiot (nanoteknologioiden kehitys, elektroniikka, robottien rakentaminen ja bioteknologiat);
  • koneenrakennusalan kehitys;
  • harvinaisten hyödyllisten kaivannaisten (kvartsi, shungiitti, granaatti, kiilleliuske) jalostaminen;
  • kulutustavarain tuotanto;
  • kalanjalostustuotannon kehittäminen;
  • kalarehun ja istutuskalojen tuotanto;
  • Vienanmeren bioresurssien hyödyntäminen: midian kasvatusta, merilevien keräämistä ja jalostamista;
  • marjojen, tattien ja sienten teollinen käsittely;
  • matkailuinfrastruktuurin kehittäminen.

Tasavallassa on laadittu noin 30 investointihanke-ehdotusta ja luonnosta sijoitushankkeeksi. Niiden yhteinen arvo on yli 150 miljardia ruplaa. Niistä mainittakoon Puutosin megahanke, syväsataman rakentaminen Belomorskiin, Munjärvenlahden balneologisen hiihtokeskuksen rakentaminen Kontupohjan hallintopiiriin, ympäristöystävällisten talojen elementtien tuotannon käynnistäminen, Drevljanka-II -asumalähiön kokonaisvaltainen rakentaminen Petroskoihin, kivennäislevyjen tuotanto rakentamistarpeisiin. Tarjolla on mahdollisuus osallistua lähes 100 investointihankkeeseen. Tietoja suunnitteilla olevista hankkeista ynnä muuta vastaavaa informaatiota on "Karjalan tasavalta tarjoaa sijoittajille" -palvelimella.

Tekninen tuki
Luotu 23. maaliskuuta 2010. Toimitettu 29. maaliskuuta 2010.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015