Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Talouskehitysministeriö tiedottaa: Karjalan tasavallan sosiaalistaloudellisen kehityksen tuloksia vuosilta 2002-2005

Karjalan tasavallan hallituksen nykyinen kokoonpano käynnisti toimintansa vuonna 1998. Silloin olivat tärkeimpinä mobilisaatiosuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen: tuotannon supistumisen pysäyttäminen, tuotantolaitosten ja väestön totuttaminen markkinatalouden pelisääntöihin. Niin sanottu mobilisaatiovaihe ohitettiin jo vuonna 1999 - silloin tuotanto lähti kasvuun. Eksperttien väittämän mukaan oli Karjalan tasavalta voittanut Venäjän ensimmäisten subjektien joukossa kriisin. Toteutettiin edelleenkin toimia yritysten tuotantokapasiteetin hyödyntämiseksi tehokkaasti, epätehokkaiden omistajien ja managereiden vaihtamiseksi parempiin.

Talous kehittyi 1999 - 2000 melko nopeasti ruplan alhaisen kurssin ja korkean inflaation takia. Monet viejäyritykset pystyivät uusimaan silloin melkoisen määrän tuotantovarustuksestaan Yritykset sijoittivat suuria summia kehitykseensä etupäässä sisäisten reserviensä ansiosta. Mutta jo vuoden 2002 alkuun mennessä oli aivan selvää, etteivät ruplanromahduksen jälkeiset tekijät jouduta enää kehitystä.

Tämä vaati siirtymistä intensiivisiin menetelmiin talouspolitiikassa etenkin investointitoiminnan sektorissa. mikä antaisi mahdollisuuden ratkaista nopeammin käsillä olleita päivänpolttavia sosiaalisia ongelmia ja asettaa uusia tavoitteita.

Vuoteen 2010 ulottuvaan tasavallan sosiaalistaloudellisen kehityksen konseptiin tehtiin muutoksia ja lisäyksiä. Laadittiin Karjalan tasavallan hallituksen toiminnan pääsuuntaukset sosiaalistaloudellisen kehityssuunnitelmien toteuttamiseksi vuosina 2002 - 2006 sekä konkreettiset ohjelman täyttämiseksi. Vahvistettiin täsmähankkeita talouden ja sosiaalisen elämän kohentamiseksi. Näitä asiakirjoja laadittaessa otettiin huomioon valitsijain antamia evästyksiä, valtakunnalliset kehitysohjelmat ja niiden tavoitteet sekä Venäjä presidentin vuosikertomuksissa asemat tehtävät.

Neljän tulevan vuoden tavoitteiksi asetettiin pysyvän talouskasvun turvaaminen, talouden ajanmukaistaminen, väestön elintason kohottaminen tukemalla kaikkinaisesti paikallisten asukkaiden omatoimisuutta, hyödyntämällä paikallisten itsehallintojen potentiaalia, sosiaalisen epätasa-arvoisuutta kaventamalla ja vaalimalla kulttuuriarvoja.

Talouden reaalisektorin kehittämiseksi ja sen tehokkuuden lisäämiseksi uusittiin yrittäjyyttä kannustavaa lainsäädäntöä, luotiin entistä parempia edellytyksiä kilpailulle tuottajain kesken, harjoitettiin "avoimien ovien" politiikkaa (ulkomaisten sijoitusten houkuttelemiseksi ja investointien saamiseksi tasavallan ulkopuolelta Venäjän muista regiooneista), tuettiin tehokkaasti toimivia omistajia.

Hallitus toteutti toimia pien- ja keskisuurten yritysten tukemiseksi, innovaatiotoiminnan kannustamiseksi. Suurta huomiota kiinnitettiin talouskasvupisteiden tukemiseen

Sosiaalisen elämän alalla suurinta huomiota kiinnitettiin tasavallan asukkaiden elintason kohentamiseen. Tässä sektorissa ilmenneiden vakavien ongelmien ratkaisemiseksi piti lisätä työllisyyttä, mm. paikallisten asukkaiden omatoimisuutta, kasvattaa kansalaisten reaalituloja vähintään 150%, lisätä sosiaalialan rahoittamista, pitää työttömyyttä aisoissa (noin 3% paikkeilla), täyttää tunnollisesti äänestäjäin antamat evästykset: rakentaa lisää kouluja, lääkintälaitoksia ja sairaaloita, asuntoja veteraaneille, pystyttää kunnallistalouden kohteita.

Näin mittavien tehtävien täyttämiseksi piti löytää melkoiset varat. Tasavallan budjettia saa kasvattaa vain jatkuvasti kehittyvän ja tehokkaan tuotannon avulla. On aivan luonnollista, että Karjalan tasavallan hallitus kiinnittikin suurinta huomiotaan toiminnassaan talouskysymyksiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi piti turvata talouden vuotuinen kasvu vähintään 6 - 7%.

Hallitus asetti vuonna 2002 tehtäväkseen sijoitusten hankkimisen ja houkuttelemisen parantamalla investointi-ilmapiiriä Karjalassa. "Avoimien ovien" periaatteen mukaisesti laadittiin Ohjelma "Investointipolitiikka vv. 2003 - 2006". Tavoitteeksi asetettiin sijoitusten kaksinkertaistaminen. Uuden sijoituksethan tuovat uusia työpaikkoja, millä on valtava sosiaalinen merkitys. Ohjelman mukaisesti uusittiin tuntuvasti Karjalan tasavallan investointilakeja, luotiin uudet mekanismit sijoitusten saamiseksi, investointivarojen hyödyntämisen monitoroinniksi ja sijoittajan ongelmien ratkaisemiseksi.

Yhtenä tällaisista mekanismeista on luottolainojen myöntäminen budjettivaroista, joita kartutettiin mm. tasavallan obligaatiolainoja sijoittamalla. Ensimmäiset tällaiset obligaatioerät realisoitiin vuonna 2002. 25 yritystä sai neljässä vuodessa hakemuskilpailujen jälkeen yli 409 miljoonaa ruplaa edullisia luottolainoja. Mainittujen hankkeiden yhteinen arvo on yli 900 miljoonaa ruplaa: jokainen budjetista myönnetty rupla ikään kuin tuo mukanaan puolitoista ruplaa sijoituksia muista, kuin valtion, lähteistä. Kaksikymmentä hanketta on jo toteutettu. Budjettiin palautettiin tähän mennessä 120 miljoonaa ruplaa. 26 hankkeen toteuttaminen antaa mahdollisuuden perustaa yli 800 uutta työpaikkaa.

Edullisten luottolainojen ohella tuotantoa kannustetaan myöntämällä verohelpotuksia. Vuosina 2002 - 2005 oli solmittu yhteensä 15 investointisopimusta verihelpotuksineen. Parhaillaan toteutetaan 9 hanketta, joiden yhteinen investointiarvo on 5,9 miljardia. Valtio odottaa kassaansa vastaisuudessa yli 4 miljardia ruplaa. Nämä hankkeet poikivat suunnitelmien mukaan 2,3 tuhatta uutta työpaikkaa.

Ohjelman puitteissa kiinnitettiin huomiota mittavien investointihankkeiden monitorointiin ja seurantaan. Vuonna 2002 ja vuoden 2003 alussa käytiin neuvottelut suomalaisten Stora Enso:n, PKC Group:n ja ruotsalaisen IKEA:n edustajien kanssa uusien tehtaiden rakennuttamisesta tasavallan alueelle.

Yhteistoiminnan seurauksena käynnistettiin syyskuussa 2003 Impilahden sahayksikkö Pitkärannan hallintopiirissä.

PKC Group - konserni rakennutti vuosina 2004 ja 2005 Kostamukseen johdinsarjatehtaan toisen ja kolmannenkin vaiheen. Vuonna 2006 niissä työskentelee yhteensä 1500 henkeä.

Tämän vuoden heinäkuuhun mennessä on määrä käynnistää samassa kaupungissa huonekaluosia tuottava "SwedWood" -tehdas ja vv. 2007 - 2008 -- kokonainen huonekalutehdas.

Karjalassa toteutettiin neljässä vuodessa yli 40 suurta ja keskisuurta investointihanketta talouden kaikilla aloilla.

Tällaisten hankkeiden tueksi perustettiin vuonna 2004 työryhmä, jota johtaa KT:n hallituksen puheenjohtaja Pavel Tshernov. Kahdessa vuodessa käsiteltiin sen istunnoissa 42 hanketta, joita toteutetaan Karjalan alueella. Tarvittaessa oli investoreille annettu apua mm. byrokraattisten esteiden ylittämiseksi nopeammin.

Yritysten investointiaktiivisuutta lisäsi mm. se, että tasavallan hallitus oli tehnyt päätöksen luovuttaa metsiä vuokralle pitkiksikin ajanjaksoiksi. Suoritettiin mineraaliraaka-aineiden hyödyntämislupien inventaario. Inventaariota tarvitaan tällä alalla sopimusehtojen, mm. investointiehtojen noudattamisen selvittämiseksi.

"Avoimien ovien" politiikka johti siihen, että Karjalan tasavallan alueella toimivat nykyisin tuloksellisesti sellaiset suuret venäläiset yritykset ja investointiyhtymät, kuten SAUL-Holding, Severstalj, Venäjän rautatiet, Venäjän Säästöpankin osastona - Luoteinen pankki.

Taloutta on mahdotonta kehittää vauhdikkaasti ilman kehittynyttä infrastruktuuria. Tämä vaikuttaa myös suotuisaan investointi-ilmapiiriin. Näin ollen on kehitettävä kulkulaitoksia, lisättävä sähkön tuotantoa, laajennettava LVI-verkkoa, parannettava kommunikaatioyritysten toimintaa, kehitettävä tukki- ja rajavartiolaitoksia. Mainittujen kohteiden rakentamiseen käytetään melkoisia rahamääriä Karjalan tasavallan ja Venäjän budjeteista sekä mm. Gazpromin ja Lokakuun rautateiden omista varoista..

Lokakuun rautateiden Idelj - Syväri- ja Sumposad - Malenga -asemavälien sähköistäminen on jo viety päätökseen. Lietmajärvi - Kotshkoma-radalla käynnistettiin rahtiliikenne.

Petroskoi - Kontupohja-kaasujohto on rakennettu: Besovets - lentoaseman uusi terminaali on sekin valmiina.

On rakennettu ja kunnostettu teitä rajalle (Värtsilä) sekä Arkangelin ja Vologdan hallintoalueille.

Suoperän rajanylityspaikka avataan kansainväliselle liikenteelle tänä vuonna.

Institutionaalisiakin muutoksia on tapahtunut: yksityisomistuksessa oli vuonna 2002 64% yrityksistä, mutta nykyisin - jo yli 72% kaikista yrityksistä. Näin ollen markkinatalouden säännöt vaikuttavat yhä enemmän tasavallan taloudessa.

Vuoteen 2002 verrattuna on nykyisin pienyritysten määrä kasvoi yli 1000.

Pienyritykset tuottivat valmisteita vuonna 2002 7,1 miljardin ruplan arvosta, vuonna 2005 - 12,2 miljardin ruplan arvosta.

Pienyritysten osuus tasavallan liikevaihdossa käsitti viime vuonna 30%.

Karjala on niin kutsutti rajatasavalta ja on melkoisesti vientiin orientoitunut. Hallitus tukee kaikkinaisesti viejäyrityksiä ja satsaa tarvittavaan infrastruktuuriin. Vienti on kasvanutkin tuntuvasti viime vuosina. Tämä antaa uusia mahdollisuuksia myös yritykselle kehittyä. Viime vuoden toiminnan tulosten perusteella saa odottaa viennin ennätysarvoa - yli miljardi dollaria.

Tasavallan sosiaalistaloudellisen kehityksen tulokset viime 4 vuoden ajalta osoittavat, että KT:n hallituksen toimet talouspolitiikan alalla johtivat melko hyviin tuloksiin.

Metsien pitkäaikainen vuokraaminen tarjouskilpailujen tulosten perusteella on lisännyt sijoituksia metsäteollisuuteen: investoinnit lisääntyivät vähintään 1,5-kertaisesti vuonna 2005 vuoden 2002 tasosta. Metsän hakkuisiin satsattavat varat lisäävät epäilemättä mm. sahalaitosten toiminnan tehoa. Ulkomaille viedään yhä enemmän jalostettua puutavaraa, paperipuun ja sahatukkien kuljetuksia rajantakaisille tilaajille supistetaan.

Metsäteollisuuskompleksissa toteutettiin neljässä vuodessa seuraavat hankkeet: Pindushin asutukseen rakennettiin lastulevytehdas, Segezhan sellu- ja paperikombinaatilla käynnistettiin 10. paperinvalmistuskone (Segezhan kombinaatilla toteutettiin vielä 5 hanketta), Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatilla käynnistettiin 10. sanomalehtipaperinvalmistuskone, sahalaitokset käynnistettiin Pälmassa ja Impilahdessa (josta jo mainittiin), Karhimäessä aloitettiin ajanmukaisten pyörien varassa kulkevien metsäkoneiden kokoaminen (Harvi Forester). Metsäteollisuudessa ollaan toteuttamassa 39 hanketta, jotka ovat hallituksen tarkkailun alla.

Tasavallan vuoriteollisuuslaitokset toimivat tehokkaasti. Uusien rakennuskiviesiintymien ja muiden mineraalien hyödyntäminen, uusien tuotantolaitosten rakentaminen lisää alan kehitysvauhtia. 7 suurta investointihanketta toteutettiin neljässä vuodessa: uutta teknistä kalustoa on hankittu "Shokshun louhos" Oy:n ja "Interkamenj" Oy:n tarpeisiin, "Lopbskoje-5" -sorantuotantolaitos rakennettiin, Sortavalan sepelitehdas rekonstruoitiin, "Raikonkoski" -louhos otettiin käyttöön, "Puutosin louhos" Oy:n ja "Karelkamenj" Oy:n tuotantoyksiköitä rekonstruoitiin.

Sepelin ja soran tuotantoa lisättiin neljässä vuodessa 5,9 miljoonaan tonniin vuodessa. Vuonna 2002 tuotettiin 3,7 miljoonaa tonnia.

"Karjalan masuunipelletti" Oyj:n modernisointi ja rekonstruointi johti mm. uuden esiintymän hyödyntämisenkin myötä pellettien tuotannon tuntuvaan lisäämiseen.

Koneenrakennuksen ja metallinkäsittelyn alalla on tapahtunut muutoksia parempaan päin. Petrozavodskmash-yrityksen ja Onegan traktoritehtaan toiminnan turvaa muhkea tilauspaketti.

Kirjolohen viljely houkuttelee sijoittajia. Tällä alalla investoinnit lähes kaksinkertaistuivat neljässä vuodessa. Alalla toimii 21 kalanviljelylaitosta.

Matkailua kehitetään määrätietoisesti. Investoinnit turismiin kasvoivat neljässä vuodessa kolminkertaisesti. Hotellipalvelujen määrä lisääntyi, samoin tasavallassa vierailevien turistien lukumäärä.

KT:n hallitus jatkaa toimia asuntotuotannon tehostamiseksi. Verrattuna vv. 1998 - 2001 lisääntyi neljässä vuodessa uusien asuntojen rakentaminen 24%.

Hallituksen harjoittaman aktiivisen talouspolitiikan pääsaavutuksena on investointien lisäys. Kun vertailee vv. 1998 -2001 tasoa vv. 2002 - 2005 tuloksiin näkee, että tasavallan talouteen sijoitettujen varojen kokonaismäärä kasvoi yli kaksinkertaisesti. Hallitus toteutti näin ollen lupauksensa kaksinkertaistaa sijoitusten määrä.

Sijoitusten mittavuus antaa mahdollisuuden todeta syystä, että Karjalan tasavallan talous on astunut periaatteellisesti uuteen vaiheeseen - investointivaiheeseen.

Mittavien rahojen sijoittaminen ylläpitää talouden kehitysvauhtia. Kahden viime vuoden kuluessa käsitti teollisuustuotannon lisäys vastaavasti 110.7% ja 118%.Neljän viime vuoden aikana käsitti teollisuustuotannon lisäys ja regionaalisen kansantulon kasvu vastaavasti 136% ja 123%. Tämä todistaa, että tasavallan päämies on pitänyt vaalilupauksensa lisätä talouden kokonaismäärää 30%.

Talouden kehitys ei ole itsestään selvyys, vaan vankka pohja budjettien tulojen kasvattamiselle ja sosiaalisten tehtävien toteuttamiselle.

Talouskasvusta kielivät myös budjetin tulojen kasvu. Se lisääntyi vv. 2000 - 2003 9% -12% vuosivauhtia ja viime kahden vuoden aikana - 23% - 30%.

Karjalan tasavallan konsolidoitu budjetti käsitti vuonna 2001 6,2 miljardia ruplaa ja vuonna 2005 - 13,8 miljardia ruplaa: lisäys on yli kaksinkertainen.

Tulojen kasvu lisää hallituksen poliittista vastuuta budjettivarojen oikeasta käytöstä, väestön sosiaaliturvan luotettavuudesta, yhteiskunnan infrastruktuurin kehitysvauhdista ja talouskasvun pysyvyydestä. .

Karjalan tasavallan budjetin menot kasvoivat 6,3 miljardista ruplasta vuonna 2001 13,5 miljardiin ruplaan vuonna 2005.

Budjettivaroin turvattiin terveydenhoidon, koulutuksen, kulttuurin ja sosiaaliturvan laitosten tyydyttävä toiminta. Budjetin sosiaalimenoja on lisätty Karjalan tasavallassa viime vuosina.

Tasavallan konsolidoidun budjetin puitteissa on lisätty määrärahoja, jolla peitetään sosiaalipolitiikan ja kulttuurialan kuluja.

Vuonna 2001 näihin tarkoituksiin käytettiin 3 miljardia ruplaa - 48% kuluista ja vuonna 2005 -8,9 miljardia ruplaa (66% määrärahoista). Sosiaalisiin tarkoituksiin käytettiin näin ollen vuonna 2005 kolme kertaa niin suuri summa, kuin vuonna 2001. Lisäys käsitti ruplissa 5,9 miljardia.

Terveydenhoitoon käytettiin viime vuonna tasavallan budjetista 2,6 miljardia ruplaa, se on kolme kertaa suurempi summa, kuin vuonna 2001.

Terveydenhoitoon käytetään varoja myös pakollisesta terveysvakuutuksesta ja muista rahastoista. Jos lasketaan kaikki varat, joita on käytetty tähän tarkoitukseen kaikista lähteistä, niin vuonna 2005 ne käsittivät yli 3 miljardia ruplaa, Se on 2,3 kertaa suurempi summa, kuin vuonna 2001.

Yhtä tasavallan asukasta kohti laskettuina ylittävät terveydenhoitorahat federaation standarditavoitteen. Tuo osoitin on kasvanut viime vuosina ja trendi näyttää säilyvän.

Suuria summia käytetään lääkintä- ja ennaltaehkäisylaitosten aineellis-teknisen varustuksen täydellistämiseen.

Tällaisten laitosten rakentamiseen ja remonttiin käytettiin vuosina 2002 - 2005 tasavallan investointiohjelman puitteissa 263,8 miljoonaa ruplaa, mm. VF:n budjetista saatiin tukiaisia 29 miljoonaa ruplaa. Aunuksen keskuspiirisairaalan, Sortavalan kaupunginsairaalan, Louhen, Kemin, Segezhan keskuspiirisairaaloiden rakentamista ja rekonstruointia jatkettiin. Lääkintälaitosten kiinteistöjen perusteelliseen korjaamiseen ja pystyttämiseen käytettiin 73 miljoonaa budjettiruplaa. Uudet lääkintäasemat luovutettiin käyttöön Paatenen asutuksessa ja Vilgassa, Kalevalan keskuspiirisairaalan synnytysosasto, sairaala Viteleessä, V. Baranovin nimeä kantavan tasavallansairaalan silmätautiosasto, tasavallan venerologisten ja ihotautien lääkintäyksikön poliklinikka, Prääsän keskuspiirisairaala (100 vuodepaikkaa) ja poliklinikka.

Alan aineellis-teknistä varustusta kehitetään jatkuvasti. Lääkintälaiteita ja 180 sairaankuljetusautoa ja muita kuljetusvälineitä hankittiin neljässä vuodessa 268,2 miljoonan ruplan arvosta.

Uusia teknologisia keksintöjä hyödynnetään yhä enenevässä määrin poliklinikoissa ja sairaaloissa.

Karjalan tasavallan asutusten välimatkat ovat melkoiset ja väestötiheys on sellaista, että lääkärinavun saatavuus tuottaa ongelmia. Niiden ratkaisemiseksi on muodostettu erikoisia lääkäriryhmiä, joiden jäsenet pystyvät antamaan operatiivista apua ja hoitoa. "Poliklinikoita pyörien päällä" eli rautateitse vaunuissa kulkevia lääkintäyksiköitä käytetään tuloksellisesti. Hallintopiirien kaukaisimmissa asutuksissa mainittuja lääkäriryhmiä on käynyt vuonna 2005 lähes 300 kertaa. Niiden jäsenet suorittivat yli 27 potilaan tarkastukset, mm. 13 tuhannen lapsen tarkastuksia. Viime vuonna tehtiin ruohonjuuritasolla 64 leikkausta ja 1900 diagnoositutkimusta.

Opintoalan kehittämiseen käytettiin viime vuonna 3,9 miljardia ruplaa, se on 2,5 miljardia ruplaa enemmän, kuin vuonna 2001.

Karjalan tasavallassa on nykyisin 819 oppilaitosta, joissa on 201, 5 tuhatta oppilasta ja kasvatettavaa. Korkeatasoisen opetuksen turvaamiseksi on tasavallassa avattu vuodesta 1998 alkaen yksi oppilaitos per vuosi. Uusien koulurakennusten pystyttämistä on kuitenkin jatkettava. Ongelma hoituu kuten kaikissa kehittyneissä valtioissa koulubussien avulla. Lukuvuonna 2004 - 2005 käytti koulubusseja yli 4,6 tuhatta lasta 200 asutuksesta. Karjalan tasavallan hallitus hankki vuonna 2004 25 koulubussia 15 miljoonalla ruplalla ja vuonna 2005 - 21 bussia näihin tarkoituksiin 10 miljoonalla ruplalla.

Karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten kulttuurien ja kielten valtiollisen tukemisen puitteissa jatkettiin "Etnokulttuurillinen opetus Karjalan tasavallassa vv. 2003 - 2005" - ohjelman toteuttamista. Tasavallan 42 oppilaitoksen toiminnassa on niin sanottu etnokomponentti, tällaisissa kouluissa sovelletaan koemielessä kielistandardeja (karjalan ja vepsän kielet). Karjalankieliset oppikirjat julkaistiin 2--7-luokkalaisille. Koemielessä julkaistiin Karjalan historia-oppikirja. Joissakin esikoululaitoksissa sovelletaan karjalankielen opetusohjelmia.

Tasavallassa on toteutettu tammikuusta 2001 lähtien toimia koulutuksen tehostamiseksi käyttämällä uusimpia informatisointiteknologioita. Tällaisten hankkeiden ja ohjelmien toteuttamisen seurauksena on kouluissa nykyisin kolme kertaa enemmän tietokoneita, kuin viisi vuotta sitten: 1 PC 30 oppilasta kohti. Se on lähes kaksi kertaa enemmän, kuin tilastollisesti keskimäärin Venäjällä. Tietokonekantaa lisätään kouluissa edelleenkin. Näihin tarkoituksiin käytetään vv. 2006 - 2007 noin 100 miljoonaa ruplaa. Karjalan tasavalta tunnustettiin tällä alalla parhaaksi vuonna 2003 "eVenäjä" - ohjelman puitteissa.

Valtio käyttää melkoisia varoja veteraanien, vähävaraisten ja lapsiperheiden sekä orpolasten tukemiseksi, kodittomien ja vaille vanhempien huolenpitoa jääneiden lasten määrän supistamiseksi.

Valtion sosiaalista tukea saa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti eri muodoissa yli 290 tuhatta Karjalan tasavallan asukasta (41,8% koko asukasmäärästä). Huomattavia rahasummia käytettiin näihin tarkoituksiin viime vuonna etuuksien monetisaatiota koskettelevan Federaalisen Lain N 122 mukaisesti.

Tasavallan budjeteista käytettyjen sosiaalitukivarojen määrä keskimäärin kymmenkertaistui neljässä vuodessa.

Vuosina 2001 - 2005 edullisia parantola- ja kylpylälähetteitä myönnettiin entistä suuremmalle määrälle kansalaisia. Vuonna 2005 tällaisten lähetteiden lukumäärä kymmenkertaistui.

Sosiaalisen tuen antamisessa omaa suuren merkityksen sen täsmällisyys ja tarkkuus. Niinpä tasavallan "Sosiaalinen täsmäapu" - ohjelman mukaisesti annetavan tuen kasvu on selvästi nähtävissä. Ohjelman rahoitus käsitti vuonna 150 miljoonaa ruplaa, kasvaen vuoden 2004 tasosta kymmenkertaisesti. Täsmäavun puitteissa myönnetään invalideille lähetteitä parantoloihin ja muihin kuntoutuskeskuksiin. Myös inva-autoja luovutetaan tarvitsijoille suunnitelmien mukaan. VF:n ja Karjalan tasavallan budjetista saadulla varoilla hankittiin neljässä vuodessa 617 inva-autoa. Lähes 1400 sotainvalidia paransi kuntoaan kylpylöissä ja sanatorioissa vv. 2002 - 2004.

Martsialnyje vody - asutukseen rakennettiin vuonna 2003 invalidien kuntoutuskeskus. Siinä sai tähän mennessä hoitoa 324 invalidia.

KT:n hallitus kiinnittää huomiota perhepolitiikkaan, mm. tukemalla perheille ja lapsille annettavan avun keskusten toimintaa.

Karjalan urheilukenttien verkostoa laajennettiin vv. 2001 - 2005.

Urheilua ja liikuntaa harrastaa nykyisin Karjan tasavalassa yli 93 tuhatta kansalaista. Se on 13,2% väestöstä. Karjalan tasavalta on tämän osoittimen mukaisesti toisella sijalla Luoteisessa federaalisessa piirikunnassa.

Vuonna 2002 laadittiin tasavallan alueen kattava ohjelma "Kunto- ja kilpaurheilun kehitys". Sen toteuttamiseen käytettiin neljässä vuodessa 14 miljoonaa ruplaa.

Kulttuuriin sijoitettiin (historian ja kulttuurin muistomerkkien suojeleminen, rekonstruointi, saneeraus, kulttuurilaitosten aineellis-teknisen varustuksen kohentaminen) 555,6 miljoonaa ruplaa, mm. tasavallan budjetista 188 miljoonaa ruplaa. Karjalan tasavallan Kansallisen teatterin rakennus rekonstruoitiin perusteellisesti. Se on nykyisin Venäjän luoteisosan parhaita teatterirakennuksia.

Alan kehitystä johdetaan täsmäohjelmien mukaisesti. Tasavallassa on toteutettu jo muutaman vuoden kokonaisvaltaista "Karjalan tasavallan kulttuurin kehitys" - ohjelmaa. Sen toteuttamiseen käytettiin neljässä vuodessa 739 miljoonaa ruplaa. Ohjelmaa rahoitetaan sekä federaation budjetista (246 miljoonaa ruplaa), että tasavallan budjetista (278 miljoona ruplaa). Myös kuntien varoja käytetään (50,8 miljoonaa ruplaa). Tuloja saadaan muistakin lähteistä - noin 160 miljoona ruplaa.

Tasavallan yleisten kirjastojen tietokoneistamisprosessi jatkuu. Kirjastojen palveluja käyttää yli 322 tuhatta kansalaista. Vuosittain rekisteröidään yli 3 miljoonaa kirjastossa käyntiä. Vuosittain lainataan yli 7 miljoonaa kirjaa, sanoma- ja aikakauslehteä.

Kansainvälisten rahastojen tuella on toteutettu neljän viime vuoden aikana mittavia hankkeita hallintopiirien kehittämiseksi, joista mainittakoon hankkeet "Karjalaisloma" ja "Kulttuurimatkailun kehitys Kalevalan hallintopiirin historiallisissa kylissä".

"Karjalaisloma" - hanke antoi mahdollisuuden avata Belomorskin, Kemin, Aunuksen, Sortavalan kunnallismuseoiden tiloissa matkailijoille tarkoitettuja infopisteitä, opettaa museovirkailijoille matkailubisneksen perusteet, laatia uusia matkailureittejä, mikä ei suinkaan ole ristiriidassa tasavallan sosiaalis-taloudellisen kehityksen tavoitteiden kanssa.

Tasavallan hallitus suoritti ajoissa budjettialojen työntekijäin palkankorotukset. Varat korotuksiin löydettiin etupäässä Karjalan tasavallan omista reserveistä.

Karjalan tasavallan konsolidoidun budjetin varoista käytettiin palkkoihin vuonna 2001 33%, vuonna 2005 - 43% eli 5,8 miljardia ruplaa. Se on korkeimpia osoittimia Venäjän subjektien joukossa. On pantava välttämättä merkille, että hallituksen ja rahalaitosten sopuisan toiminnan ansiosta budjettialojen työntekijät saavat nykyiin palkkansa ajoissa.

Valtio tukee nykyisin entistä laajemmin maataloustuotantoa Karjalan tasavallassa. Näihin tarkoituksiin käytettiin vuonna 2005 275 miljoonaa ruplaa, se on 1,7 kerta enemmän, kuin vuonna 2001. Nyt tuetaan uusien teknisten välineiden hankintoja. Mainittakoon, että vuonna 2000 ei näihin tarkoituksiin käytetty tasavallan budjetista ruplaakaan, mutta vuonna 2005 maatalouden tukiaisista maataloustuotannon kaluston hankintoihin käytettiin 16% varoista.

Asuin- ja kunnallistalouden tukemiseen käytetään budjetista melkoisia rahasummia. Asukkaiden on reformin mukaan maksettava kaikki asuin- ja kunnallispalvelukulut. LVI-verkoston ikääntyminen ja palvelutason parantaminen vaativat ylimääräisiä kuluja. Alan ihmiset ovat tottuneet valtion tukiaisiin, mutta nyt on satsattava kunnallistalouden kohteiden rakentamiseen, modernisointiin ja remonttiin. Karjalan tasavallan investointiohjelmasta yli 40% käytettiin vuonna 2005 näihin tarkoituksiin ja vuonna 2006 on käytettävä jo yli 44% rahoitusohjelmasta.

Budjetin varoja käytetään yhä laajemmin investointiohjelmien rahoittamiseen. Karjalan investointiohjelman puitteissa käytettiin budjettivaroja vuonna 2001 154 miljoonaa ruplaa (tässä ei otettu huomioon teiden rakennuttamiseen käytettyjä varoja), kun taas vuonna 2005 - 496 miljoonaa ruplaa (kasvua 3,2-kertaisesti). "Asunto" -ohjelman puitteissa hankitaan uudet asuintilat niille, jotka ovat lain mukaan oikeutettuja muuttamaan valtion kustannuksella vanhoista parakeista. Saman ohjelman mukaisesti tuetaan nuorten perheiden ensiasunnon hankkimista, maaseudulla asuvia ja hypoteekkilainojen myöntämistä uusien asuntojen hankkijoille. Vuonna 2002 valtio myönsi tukea budjetista vain 21 perheelle hypoteekkihankinnoissa, mutta vuonna 2005 tällaisia saajia oli jo 444 perhettä. Todettakoon, että vuoteen 2002 tällaista tukea ei annettu ollenkaan.

Tasavalta toteuttaa tunnollisesti sitoumuksiaan ja myöntää tukiaisia paikallisille itsehallinnoille. Tukiaisten summa on vuodesta 2000 kasvanut viidessä vuodessa seitsenkertaisesti: 585 miljoonasta ruplasta 4:ään miljardiin ruplaan. Paikallisille budjeteille annetaan apua etupäässä Regionaalisen paikallisten budjettien tukivarannon kautta.

Hallitus toteuttaa väsymättä toimia valtioelinten virkailijain lukumäärän optimoimiseksi ja virkakunnan ylläpitämiskustannusten supistamiseksi. Toimeenpanovallan elinten virkailijain lukumäärä onkin nykyisin 800 työntekijää vähemmän, kuin vuonna 2000. Näin säästettiin melkoisia rahasummia budjetin hyväksi.

Joka vuodeksi laaditaan valtionlainasuunnitelma. Tämä jouduttaa käyttövarojen saantia valtion kulujen eittämiseksi. Täsmällinen toiminta tällä alalla mahdollistaa lainavarojen säästämisen mm. edullisten korkojen avulla. Lainattuja varoja suunnataan viime aikoina yhä enemmän (vuonna 2005 - noin 40%) juuri KT:n hallituksen investointisuunnitelmien rahoittamiseen

Tasavallan budjettivaroja käytettiin yhdyskuntainfran luomiseen ja kehittämiseen, mikä jouduttaa kansantalouden kehitystä, mikä edesauttoi myös federaalisten varojen käyttöä hankkeisiin, jotka rahoitettiin yhteisvoimin.

Karjalan tasavallan hallitus haki federaalista rahoitusta kaikkien mahdollisten hankkeiden ja kehitysohjelmien puitteissa. Käytännössä keskuksesta (Moskovasta) saatiin rahaa 35 valtakunnallisen ohjelman ja alaohjelman mukaisesti. Tällaisia varoja käytettiin Vienanmeren- Itämeren kanavan, Kizhin ulkomuseon, Valamon saariston kohteiden, Kansallisen teatterin, Petroskoin konservatorion, Petroskoin valtionyliopiston uuden laboratoriorakennuksen, Korkeimman oikeuden rakennuksen ja muiden kohteiden rakentamiseen ja kunnostamiseen. Federaalisen ja tasavallan luokan teiden rakentamista ja kunnostusta jatkettiin (vv. 2002 -2005 tähän käytettiin 3,8 miljardia ruplaa, mm. valtakunnallisia varoja - 3,1 miljardia ruplaa). Mainituilla (federaation) rahoilla rakennettiin 51 kohdetta (kunnallis- ja sosiaalialat, tiestö, LVI-kohteet).

Federaalisten investointitäsmäohjelmien toteuttamiseen käytettiin neljässä vuodessa 9,8 miljardia "korvamerkittyä" ruplaa, mm. federaation budjetista - 5,8 miljardia ruplaa, Karjalan tasavallan budjetista - 1,9 miljardia ja budjettien ulkopuolisista lähteistä - 2,1 miljardi ruplaa.

Tasavallan asukkaiden reaaliset tulot kasvoivat neljän viime vuoden aikana 37,1 %. Reaaliset palkat kasvoivat samaan aikaan numeerisesti 52,9%.

Karjalan tasavalta on nykyisin sosiaalis-taloudellisen kehityksensä osoittimien mukaan 26. sijalla Venäjän subjektien joukossa (edellisinä vuosina - 51. sija) ja elämänlaatuosoittimien mukaan - 31 sijalla. Informaatioteknologioiden hyödyntämisindeksin mukaan on Karjala 10. sijalla. Venäjän Luoteisen piirikunnan hallintoalueiden joukossa on tasavaltamme teollisuustuotannon kasvuindeksin mukaan ensimmäisellä sijalla ja VF;n subjektien joukossa - kolmannella.

Tasavalta kunnostautui Euroopan regioonienkin keskuudessa: se sai kunnianimen "Euroopan regiooni" vuonna 2003. Samana vuonna Karjalan tasavalta tunnustettiin kuukuvaksi Venäjän sellaisten 20 hallintoalueen ja aluetasavaltojen joukkoon, joissa hallintokoneisto toimi poikkeuksellisen tuloksellisesti investointien houkuttelemiseksi rajojensa ulkopuolelta.

Karjalan on kolmannella sijalla Luoteisessa piirikunnassa (Pietarin ja Leningradin hallintoalueen jälkeen) sen indeksin mukaan, joka kuvaa federaation budjetista asukasta kohden saatavia määrärahoja. Tämä osoitin on meillä korkeampi, kuin tilastollisesti keskimäärin koko Venäjän mittakaavassa.

Kansainvälinen luottoluokituslaitos "Fitch Ratings" antoi Karjalan tasavallalle vuoden 2005 lopulla korkeimman investointi - ja luottoarvion tasolla A prognoosi "stabiili". Venäjällä tällaisen korkean arvion saivat vain Jakutia ja Komin tasavalta.

Kaikki edellä kerrottu todistaa, että Karjalan tasavalta kehittyy, vaikka vauhtia voisi vieläkin lisätä ja ratkaisee sosiaalisia ongelmia. Kansantalous on menossa omalla painollaan eteenpäin ja lisää sosiaalisten mahdollisuuksien potentiaalia.

KT:n hallitus on laatimassa parhaillaan tasavallan kehitysstrategiaa vuoteen 2010 ja vastaavaa ohjelmaa. Asiakirjaluonnokset edellyttävät talouden kehittämistä, Karjalan väestön elintason kohottamista ja elämän laadun kohentamista. Vastaavasti tehdään lisäyksiä ja muutoksia tasavallan kehityskonseptiin.

Työtä tullaan jatkamaan valtion- ja paikallishallinnon reformoinnin olosuhteissa; valtuuksia jaetaan uudella tavalla valtioelinten eri tasojen kesken. Hallintouudistuksen puitteissa on väestölle turvattava palvelujen standardisoitu taso. Hallituksen toiminta ja jokaisen viranhaltijan sekä virkailijan työstä päätetään konkreettisten tulosten ja faktojen perusteella. Karjalan tasavallan hallitus on valmis tähän työhön.

Toiminnassa ovat tänä vuonna priorisoidussa asemassa valtakunnalliset hankkeet "Koulutus", "Terveys", "Agroteollisuuden kehitys" ja "Mukava sekä hinnaltaan sopiva asunto Venäjän kansalaisille". Toimintaa koordinoi KT:n päämiehen alaisuudessa työskentelevä neuvosto, joka huolehtii näiden priorisoitujen kansallishankkeiden toteuttamisesta tasavallan alueella; vastaavien ministeriöiden virkailijoista on koottu työryhmiä. Konkreettiset ohjelmat on laadittu ja tiedetään kuka henkilökohtaisesti kantaa vastuun konkreettisen toimenpiteen toteuttamisesta. Ohjelmiin on lisätty tasavallan päämiehen aloitteesta kohtia, joiden toteuttamiseksi tarvitaan varoja Karjalan tasavallan ja paikallishallintojen budjeteista.

Karjalan tasavallan hallitus on tietoinen siitä, että lähes viidesosa regioonin asukkaista ansaitsee vähän tuloja. Tiedetään, että eräissä hallintopiireissä on paljon työttömiä. Ongelmien joukkoon voi lisätä vielä vuokrien ja kunnallispalvelujen maksujen jyrkkä kasvu, palkkarästit joissakin yrityksissä ja laitoksissa. On muitakin ongelmia, jotka tarvitsevat melkoisia ponnistuksia niiden ratkaisemiseksi. Tästä tietoisena oli hallitus laatinut tasavallan kehitysohjelman ja -strategian seuraaville vuosille.

Vuoteen 2010 ulottuva kehitysohjelma on täytettävä, ongelmat ratkaistava sulassa sovussa paikallisten itsehallintoelinten, piiri- ja kyläpäälliköiden, yritysten ja laitosten johtajain, kansalaispiirien kanssa.

Tekninen tuki
Luotu 10. helmikuuta 2006. Toimitettu 15. helmikuuta 2006.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015