Pääsivu / Toimeenpanovalta / Talouskehitysministeriö /

Vuoden 2002 lopputuloksia

V. 2002 Karjalan tasavallan hallituksen toiminta oli suunnistettu positiivisen talouskehityksen säilymiseen, joka oli saavutettu viime vuosina.

Huolimatta siitä, että talouden reaalisektorissa tavaroiden ja palvelujen hinnat kasvoivat jatkuvasti ja maailman suhdanteet olivat Karjalan viennin vastaisia, päätalouskasvumittarit säilyttivät kasvunsa.

V. 2002 teollisuustuotanto sekä kansan reaaliset rahalliset tulot kasvoivat, mm. palkka- ja eläketulot, maksullisten palvelujen osuus ja tavaravaihto kasvoi. Samalla maataloustuotanto ja ulkokauppavaihto pieneni sekä yrityksien finanssitilanne huononi.

V. 2002 inflaatio oli 15,3% (v. 2001 - 18,3%), keskimäärin hinnat kasvoivat 14,4%:ia. Hintojen dynamikkaan vaikutti luonnollisten monopolien tuotannon ja palvelujen tariffien kasvu sekä huomattava öljytuotteiden kasvu.

Vuonna 2002 teollisuustuotanto nousi 2,2%:ia, mustassa metallurgiassa tuotantokasvu saavutti 106,9%:Ia, puujalostustuotantossa - 102%, rakennusmateriaalijen tuotannossa - 102,8%, elintarviketeollisuudessa - 135,4%, mm. kalatuotannossa - 158,4%.

Samalla tuotannon kasvua ei ollut seuraavilla teollisuusaloilla : sähkövoimatalouksella 92,8%, konerakennuksella ja metallijalostuksella 94,2%, kevyellä teollisuudellä 93,9% ja myllyteollisuudella 55,8%.

Sähkövoimatalouksen tariffit kasvoivat nopeammin kuin teollisuustuotannon hinnat. Vuoden aikana oli kireä tilanne niiden sähkökuluttajien kanssa, jotka jättivät laskut maksamatta.

Johtava sija teollisuustuotannon rakenteessa on metsäteollisuudella (yli 50%). Siksi tämän alan toiminnan lopputuloksista riippu koko tasavallan teollisuustilanne.

Metsäteollisusalojen fyysisen volyymikasvu v. 2002 oli 98,4% verrattuna v. 2001. Käyttövarojen riittämättömyys, eräiden metsäalojen suhdanteen huonominen, huomattava luonnollisten monopolien kasvu vaikuttivat tuotannon laskemiseen.

Puujalostusteollisuudessa tuotannon volyymi oli 94.2% verrattuna v. 2001. 6 %:ia pieneni puuvienti ja käyttöpuun tuotanto. 21 metsäteollisuuslaitos supistivat puunviennin.

Lahdenpohjan Bumeksin vanerituotanto kasvoi 7.8%:ia ja Karjalan DSP:n lastulevyjen tuotannon kasvoi 2.7 kertaa, mikä mahdollisti metsäteollisuuskasvua 102%:ia.

Samalla käyttövarojen puute ja sahatuotannon kysynnän lasku olivat sahatuotannonlaskun 9.7%:ia tekijöinä.

Sellu- ja paperiteolisuudessa kasvu oli 100,3%. Paperituotanto kasvoi 102.1%:ia, paperisäkkien tuotanto - 121%:ia, mutta samalla sellun ja pahvin tuotanto pieneni 98%:ia ja 76%:ia vastaavasti. Kontupohja Oy on toiminnut samalla tasolla kuin v. 2001, Segezhan sellutehdas v. 2002 on nostanut tuotantoaan. Perspektiivinen ja nopeasti kehittyvä on vuoriteollisuus. Mustan metallurgian tuotantoon volyymit olivat v. 2002 6,9% suuniteltujen 1,5% verratttuna.

Mustan metallurgian päätuottajana on Karjalan pelletti Oy, se tuottaa jokaisen neljän tonnin rautamalmipellettiä Venäjällä. Noin 40% tuotannostaan yritys vie ulkomaille. V. 2002 yritys on tuottanut 6947 tuh. tonnia rautamalmipellettiä, mikä tekee 105,3%.

Vuoristoteollisuuslaitoksen v. 2002 ovat tuottaneet 4,4 milj. kuutiometriä kivimurskaa ja soraa (106% ver. v. 2001). Vuoden 2002 kesäkuussa uusi laitos alkoi toimia Vepsä volostissa - Karelkamen Oy, jonka teho on 250 tuh. kuutiometriä vuodessa. Konerakennusteollisuus riippuu paljolti metsäalan tilauksista, mm. Onegan traktoritehdas ja Avoin Oy "Stankozavod".

V. 2002 konerakennusteollisuuksen volyymit oli 96,4%.

Onegan traktoritehtaan uuden hallinnon toimipiteistä oli valmistettu 662 traktoria (ver. 655 kpl. v. 2001). Petrozavodskmashilla v. 2002 tuotannon kasvu oli 102,5 % ver. v. 2001.

Elintarviketeollisuuden tuotannon vauhti kasvoi viimeisen muutaman vuoden aikana nopeampi verrattuna keskeiseen vauhtiin koko elintarviketeollisuudella. Tämän alan yrityksillä lisättiin tuotannon määrää uusien teknologien avulla ja tuotannon uusien laijien tekemällä sekä yrityksien uusien teknisten laitteiden hankkimisella. vuoden 2002 tuloksien mukaan tuotannon fyysinen volyymi elintarviketeollisuudella on ylittänyt vuoden 2001 tason 16,2%, pääosin kalateollisuuden yrityksien avulla.

Vuonna 2002 lisäsivät verrattuna vuoteen 2001 kalansaalis- ja merituotesaaminen 14,8 %, elintarvikkeiden tavaratuotanto - 25,4 %.

Melkein kaksi kolmasosaa kalatuotetta tehdään nykyään pienyrityksillä. Alkogolituotannon määrän kasvu on saavutettu "Petrovski"-viinatehtaan tuotannon laajentamisen avulla (127%).

"Prionezhski-viinatehdas" on laskenut samalla noin kaksi kertaa tuotannon määrää verrattuna viime vuoteen. Vuoden alusta alkaen pullotuksen linjan tuotannollinen pysähtyminen oli 132 päivää. Investointi pääomaan v. 2002 oli 10,5 mrd ruplaa eli 125 % verattuna viime vuoden tasoon ja se siirretään seuraaviin aloihin: teollisuus - sellu- ja paperiteollisuus, metsäteollisuus, puunjalostusteollisuus ("Segezhabumprom", "Kontupohja", Karhumäen metsäteollisuuslaitos), liikenne - rautatieliikenne, maantientalous, putkijohtotalous, kunnallistekninen talous, yhteys. Samalla ulkomaan investointi, jonka yritykset ja laitokset ovat saaneet, on 14,6 milj. ruplaa (ottaen huomioon ruplainvestointi, joka siirrettiin USA:n dollareihin) ja se menee pääosin metsä-, puunjalostus- ja sellu- ja paperiteollisuuteen (46%), liiketoimintaan (25,7%) ja elintarvike teollisuuteen (8,4%), terveydenhoitoon, liikuntakasvatukseen ja sosiaaliturvaan (4,7%).

Vuonna 2002 tasavallan budjettista on rahoitettu 100 prosenttisesti suunnittelusta limiitistä adressi-investointiohjelman suorittaminen. Paljon rahaa on myönnetty Petroskoin 300-vuotisjuhlan valmistuksen rahoittamiseen (23%), kunnallistalouksen kehitykseen (16%), terveydenhoidon rakennuksien rakentamiseen (22,4%), koulutukseen (19,3%).

Karjalan tasavallan noin 1000 firmaa harjoittivat v. 2002 ulkomaankaupaa. Tavaroiden ulkomaisen kauppavaihdon volyymi oli 739,3 milj.USA:n dollaria, se oli 6,3 % vähempi kuin vuonna 2001. Tavaroiden ulkomaisen kauppavaihdon volyymin 80% on vienti. V. 2002 tararoiden vienti oli 591 milj. USA:n dollaria, se oli 8,6 % vähempi kuin v. 2001. Viennin supistamiseen tasavallassa vaikutti suuresti lehtipaperin viennin maksun laskeminen verrattuna vuoteen 2001 (23,5 %:ia), pääosin viennin keskihinnan laskemisesta (20,8%:ia), jonka on aiheuttanut maailmanmarkkinan suhdanteen paheneminen ja joka on johtanut ulkomaan kysynnän supistamiseen.

V. 2002 tuloksien mukaan koko tasavallassa veromaksujen kaikkien tasojen budjetteihin on tullut 8% enemmän kuin vuonna 2001. Talouselämän aloilla tulojen määrän suurin osuus on metsä-, puunjalostus- ja sellu- ja paperiteollisuudella (13 % tulojen yleismäärästä), sähkövoimataloudella (9%), liikenteellä (11 %), kaupalla ja ravitsemuspalveluilla (9%), rakennusalalla (8 %), rautateollisuudella (6%) ja elintarviketeollisuudella (6 %).

Vuonna 2002 oli reaalirahatulojen korkea kasvu vrt. v. 2001, vaikka tavaroiden ja palvelujen hinta kasvoi 14,4%:ia.

Tavaravaihdon pysyvä kasvu tarkoittaa sopeutumista markkinatilanteeseen ja kotimaisten tavaroiden kilpailukyvyn kasvua. V. 2002 vähittäiskauppatavaravaihto oli 17,3 miljardia ruplaa eli 120%. V. 2002 virallisen työttömyyden kasvu oli 2,8% (v. 2001 - 2,9%).