Pääsivu / Toimeenpanovallan rakenne / KTn Ulkosuhteiden ministeriö / Karjalan Tasavallan kansainvälistä toimintaa 1994 - 1997 /

Karjalan Tasavallan osallistumisesta raja-alueyhteistyöryhmän toimintaan

20.01.92 solmitun Venäjän ja Suomen välisen "Suhteiden perusteet"-sopimuksen ja 20.01.92 solmitun kahden naapurimaan välisen raja-alueyhteistyötä koskevan sopimuksen mukaisesti Venäjän ja Suomen alueilla muodostettiin vuoden 1992 kesäkuuhun mennessä raja-alueiden yhteistyötä edistävät työryhmät. Venäjän puolelta niiden toimintaan osallistuu Venäjän neljä aluetta -- Pietari, Leninigradin alue, Karjalan Tasavalta ja Murmanskin alue. Suomen puolelta vuoteen 1996 mennessä -- yhteist rajat Venäjän kanssa omaavat Suomen läänit. Viime vuoden syksynä Suomen hallitus hyväksyi raja-alueyhteistyöstrategian, minkä seurauksena Suomen puolen alaryhmän kokoonpanossa tapahtui muutoksia -- siihen jäi vain ministeriöiden edustajia ja maaherrat jatkavat työskentelyä alaryhmässä asiantuntijoina. Karjalan osapuolen alaryhmän kokoonpano ei ole olennaisesti muuttunut vuodesta 1994 lähtien. Alaryhmän puheenjohtajina ovat Suomen UMn varaosastopäällikkö K.Jamsen ja Karjalan Tasavallan ulkosuhteiden ministeri V.Shljamin .

Raja-alueyhteistyön tärkeimpiin tehtäviin kuuluu maiden välisen yhteisymmärryksen syventäminen, yrittjien, sivistyneistön, kulttuurin ja tieteen toimihenkilöiden sekä nuorison välisten kontaktien edistäminen, elintason eroavuuksien tasoittaminen rajan molemmin puolin.

Yhteistyön jatkuessa kuusi ja puoli vuotta Karjalan Tasavallassa on toteutettu ja on toteuttamisvaiheessa yli 300 projektia. Priorisoituina yhteistoiminnassa ovat maatalous (15 projektia), ekologia (13), terveydenhuolto ja sosiaaliturva (3). Joitakin yhteistyöhankkeita toteutetaan energetiikan, kuljetusten, teollisuuden, valtionjohdon aloilla.

Kyseessä on tavallisimmin yhteistyö uusien teknologioiden ja uuden kokemuksen juurruttamisen sekä teknisen avunannon aloilla. Menestyksellä toteutetuista investointihankkeista mainittakoon puhdidtuslaitteiden rakentaminen Lahdenpohjaan (arvo noin 5 miljoonaa Suomen markkaa), koneasemien rakentaminen ja maatalouskoneiden huolto Karjalan maatalouksissa (noin 4 miljoonaa Suomen markkaa), meijerin rakentaminen Essoilaan (1,2 miljoonaa Suomen markkaa).

Helsingissä solmittiin 6 lokakuuta 1994 Karjalan Tasavallan Hallituksen ja Suomen ulkoministeriön välinen Pöytäkirjä kaupallis-taloudellisen yhteistyön kehittämisestä ja teknisen avun antamisesta. Asiakirjaa pidettiin perustana systemaattisessa työssä projektien karsimisessa ja raja-alueyhteistyösuhteiden koordinoimusen mekanismina.

Suomen osapuolen näin halutessa tämä asiakirja joutui kuitenkin taka-alalle ja sen asemesta laadittiin Karjalan Tasavallan ja Suomen välisen vuoteen 2000 ulottuvan raja-alueyhteistyön Ohjelma, joka kattaa yhteistyön kaikki alat ja on perustana kahdenvälisten suhteiden kehittämiselle lähimmille vuosille. Ohjelmassa otettiin huomioon ne muutokset, joita oli tapahtunut Suomen Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen, määriteltiin tarkemmin yhteistyömme prioriteetit ja näköalat.

Suomen liittyminen vuonna 1995 Euroopan Unioniin merkitsi Venäjän ja EUn välisen ainoan maitse kulkevan rajan ilmestymistä kartalle. Suurin osa siitä -- yli 700 kilometria -- lankeaa nimenomaan Karjalan alueelle. Tämä tarkoittaa uusien mahdollisuuksien syntymistä sekä bilateraalisen yhteistyön alalla, että tasavallan kontaktien monipuolistumisessa Euroopan muiden maiden kanssa. EUn rajan ilmestyminen luo uusia mahdollisuuksia hankkeiden rahoittamisessa etenkin "Interreg"- ja "TACIS"- ohjelmien puitteissa. Karjalais-suomalaisen alaryhmän yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä tulikin mainittujen ohjelmien koordinoiminen ja sovittaminen.

25-26 helmikuuta 1998 Petroskoissa pidettiin seminaari, johon osallistui Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan kuntainliittojen edustajia sekä asiasta kiinnostuneiden Karjalan Tasavallan ministeriöiden, virastojen ja hallintopiirien edustajia. Seminaarin päätteeksi allekirjoitettiin Muistio, johon sisällytettiin osapuolten pyrkimys tiivistää työtä "Interreg- Karelia"- ja "Tacis/raja-yhteistyö"-ohjelmien koordinoimiseksi, ja jossa hahmoteltiin yhteistoiminnan priorisoidut suuntaukset.

Jo ensimmäiset toimet karjalais-suomalaisten suhteiden orientoimiseksi EUn ohjelmiin osoittivat tällaisen yhteistyön korkean tehokkuuden. Tätä todistaa hyvin vakuuttavasti "Puhdistuslaitteiden rakentaminen Sortavalaan"- projekti, jonka mukaan 1,7 miljoonaa ECUta (10,2 miljoona FMK) käytetään kunnostustöihin ja 300 tuhatta ECUta (1,8 miljoonaa FMK) puhdistuslaitteiden henkilöstön kouluttamiseen.

Karjalais-suomalaisessa alaryhmässä kiinnitetään suurta huomiota rajan "madaltamiseen". Venäjän ja Karjalan Tasavallan monien ministeriöiden ja virastojen toiminnan seurauksena vuonna 1995 avattiin kansainvälinen rajanylityspaikka Värtsilässä ja vuonna 1997 -- Lytässä.

Vuodesta 1993 on toiminut moitteettomasti bussiyhteys Petroskoin ja Joensuun, Sortavalan ja Joensuun, Kuhmon ja Kostamuksen välillä.

Petroskoin ja Helsingin välinen ilmareitti avattiin vuonna 1994. "Finneir" tekee viikossa 5 lentoa tällä reitillä ja käyttää nykyisin entistä tilavampaa lentokonetta näillä lennoilla.

Vuonna 1996 teki ensimmäisen koematkan Petroskoi - Joensuu-juna. Parhaillaan jatketaan neuvotteluja federaalisten ministeriöiden kanssa tämän matkustajajunan käynnistämisestä likennöimään säännöllisesti.