|
Ulkomaisen työvoiman migraatio
Hallitus ryhtyi toimiin ulkomaisen työvoiman migraation säännöstelemisesksi vuonna 1999. Tähän vaikutti ulkoisen työvoiman yhä laajeneva käyttö Karjalassa (1995 - 630 henkilöä, 1996 - 871, 1997 - 1036, 1998 - 1127). Ulkomaalaisia toimii etenkin metsäteollisuudessa, rakennus- ja kauppa-alalla. Vierasta työvoimaa on tullut Karjalaan Ukrainasta, Suomesta ja Vietnamista. Suomalaisten metsureiden käyttö kiinnostaa karjalaisyrityksiä siitä syystä, että he suoriutuvat metsätöistä laadukkaasti ja korkealla työntuottavuudella. Puutavaraa hankitaan ja kuljetetaan käyttämällä omia koneita ja teknologioita. Ukrainalaiset ovat sesonkitöissä kaukaisimmissa metsissä. Hallitus on tietoinen siitä, että laillisen työmigraation ohella on epälaillistakin. Moni ulkomaalainen ei ole vastaavassa rekisterissä.
Karjalan Tasavallassa ja koko Venäjällä ei ole ulkomaisen työvoiman saannin ja rekisteröimisen systeemiä, joka antaisi mahdollisuuden säädellä tehokkaasti ilmeneviä ongelmia. Tämä johtaa siihen, että moni paikallinen työläinen jää työttömäksi, ulkomaiset juridiset ja fyysiset henkilöt eivät maksa kaikkia veroja. Moni ulkomaalainen toimii kyllä niiden kansainvälisten sopimusten puitteissa, jotka kieltävät kaksoisverotuksen.
Ulkomaisen työvoiman migraatiossa on kaksi aivan erilaista seikkaa. Kummallakin on oma lainsäädännöllinen normistonsa, omat ongelmansa ja niiden ratkaisumallit.
Ensimmäinen seikka: ulkomaisten asiantuntijain työ Venäjällä venäläisellä työnantajalla vastaavalla viisumilla. Näitä kysymyksiä säätelevät VFn Presidentin 16 joulukuuta 1993 antama Ukaasi "Ulkomaisen työvoiman käytöstä Venäjän Federaatiossa" ja Karjalan Tasavallan
hallituksen puheenjohtajan 19 huhtikuuta 1996 tekemä päätös "Ulkomaisen työvoiman käytöstä Karjalan Tasavallassa".
Toinen seikka: viisumiton käytäntö - ulkomaalainen ylittää rajan tilapaisen rajanylityspaikan kautta yhdeksi työpäiväksi kansallinen passi mukanaan ilman Venäjän viisumia. Karjalassa tämä koskee vain Suomen kansalaisia. Näin tapahtuu VFn hallituksen ja Suomen hallituksen välisen 11 maaliskuuta 1994 solmitun sopimuksen "Rajanylityspaikoista venäläis-suomalaisella rajalla" ja VFn "Venäjän Federaation valtakunnan rajasta"-Lain puitteissa.
Hallitus aikoo lähtien nykyisestä tilanteesta valvoa vastaisuudessa täydellisesti ulkomaisen työvoiman käyttöä Karjalassa.
Toimien ongelmien ratkaisemiseksi tällä alalla Hallitus lähtee siitä, että ensivuorossa uusia työpaikkoja tarjotaan karjalaisille työntekijöille ja minimoidaan budjettihukka.
Ongelman ratkaisemiseksi on huomiota kiinnitettävä seuraaviin seikkoihin.
Venäläisten ja karjalaisten normatiivisten asiakirjojen erittely osoittaa, että ulkomaalaisille työtä tarjoavien fyysisten ja juridisten henkilöiden identifiointi on puutteellinen. Lainsäädäntö ei tunne tapauksia, jolloin työnantajana on ulkomainen firma ja henkilö, joka ei samalla ole venäläisen lainsäädännön mukaan residenttinä. Juuri tällaiseen tasavallan viranomaiset törmää, kun realisoidaan niin sanottuja sekoitettuja ("miksattuja") sopimuksia, jotka koskevat metsänkaatoa ja puutavaran vientiä. Tällaisten sopimusten toisena osapuolena on tavallisesti suomalainen yritys. Tässä tapauksessa venäläinen (karjalainen) yritys ei ole (yksin) työnantaja, eikä kanna täten koko vastuuta migraatiolainsäädännön rikkomisista, työviisumien epätäsmällisyydestä. Ulkomainen yritys - faktillinen työnantaja - toimii kuitenkin Venäjän alueella ei-residenttinä, muttei kanna mitään vastuuta venäläisen lainsäädännön mukaan.
Lainsäädännöllisen vastuun puuttuminen venäläiseltä osapuolelta ja toiselta sopimuspuolelta kansaivälisessä sopimuksessa ulkomaisen työvoiman käytön kohdalla luo perustan sille, että tarvittavasta viisumikäytännästä luovutaan, joten federaalisen Migraatiopalvelun Karjalan Tasavallan virasto ei osallistu prosessin valvomiseen. Näin ollen valtiovaltaelimet eivät pysty vaikuttamaan tilanteeseen.
Lainsäädännölliset säännöt ja käytäntö poikkeavat tuntuvasti toisistaan. Moni ulkomaalainen saapuu tasavallan alueelle ilman työviisumia, mutta tekee Karjalassa työtä. Hallitus aikoo tiukentaa lain valvomista. Näyttää siltä, että sellaisen venäläisen yrityksen vastuuta lisätään, jonka osanotolla ulkomaista työvoimaa kutsutaan Venäjälle ja määrätään viisumin kategoria.
Tämän ongelman ratkaisemista jarruttaa tasavallan vastaavien virastojen toiminnan koordinoinnin puuttuminen. Toisaalta, ei ole tarkkoja kriteereita sille, millä ehdolla on välttämätöntä saada työvoimaa Karjalan kansantalouden eri aloille.
Tehtävän täyttämiseksi Hallitus määrää toimintansa seuraavat suuntaukset:
1) lakialoitteen muodossa tehdään ehdotukset, jotka täsmentävät venäläisen työnantajan statuksen ja vastuun ulkomaista työvoimaa koskevissa tapauksissa;
2) Hallituksen koordinoivaa roolia Karjalan Tasavallan Ulkosuhteiden ministeriön kautta halutaan lisätä. Tätä varten on yhdistettävä muutaman federaalisen ja tasavallan laitoksen ponnistuksia. Tavoitteena on saada aikaan systeemi, joka mahdollistaa näiden laitosten ennakkotietojen vaihdon suunnitteilla olevasta ulkomaisen työvoiman mahdolisesta kutsumisesta ja rajan ylittämistä koskevasta informaatiosta;
3) federaalisten ja tasavallan laitosten työntekijäin yhteisia tarkastuskäyntejä tehostetaan migraatiolainsäädänön noudattamiseksi ja rikkomusten selvillesaamiseksi. Tiedot sääntöjä rikkoneista yrityksistä välitetään VFn UMn tietopankkille;
4) tutkitaan menetelmiä, joita käytetään Federaalisen migraatiopalvelun Karjalan Tasavallan viraston "kiertämiseksi" viisumikäytännössä. Tutkimustyöhön osallistuu VFn UMn Petroskoin edustusto;
5) Hallitus aikoo saattaa aikaan säädökset, jotka pakottavat ulkomaisen ansiotyössä olevan kansalaisen rekisteröitymään verovirastossa siitä huolimatta, että hänellä on oikeus vapautua kaksoisverotuksesta;
6) valistus-, ennaltaehkäisy- ja selostustyötä Karjalan viejäyritysten työtekijöille jatketaan seminaareissa, tapaamisissa jne.
Asetettujen tehtävien täyttämiseksi on ennen muuta koordinoitava kaikkien asiasta kiinnostuneiden laitosten toimintaa KTn USMn alaisen työryhmän kautta.
| 
