|
Tasavallan hallituksen päätavoitteita on karjalaisyritysten tukeminen partnereiden etsimisessä
eurooppalais- ja amerikkalaismarkkinoilla, vientiin menevien tuotteiden valmistuksen lisäämisessä,
koska talouskriisi maasamme on tosio, minkä seurauksena ostetuista tavaroista ja palveluista maksamatta
jättämiset kasaantuvat ja karjalaistuotteiden perinteelliset ostajat sisämarkkinoilla ovat
vähentäneet tuntuvasti maksukykyään.
Hallituksen juuri tällainen suhtautuminen asioihin antoi mahdollisuuden säilyttää monet
karjalaisyritykset.
Tasavallan ulkomaankauppa kasvoi 1994 - 1997 387 miljoonasta USAn dollarista 804 miljoonaan
dollariin. Vuonna 1995 ulkomaan kaupan taso oli tavattoman korkea -- 1 miljardi dollaria, vienti
kasvoi mainittuina vuosina 262 miljoonasta dollarista 587 miljoonaan.
KTn kansainvälinen taloustoiminta kehittyi Venäjän keskivertotasoa nopeammin.
Niinpä ulkomaankaupan kasvu Venäjällä oli 1992 -1996 1,5 kertaa, Karjalassa -- 8,9
kertaa, viennin kasvu vastaavasti 1,65, kertaa ja 9,6 kertaa.
P>Karjalaisyrityksillä on partnereita -- yrityksiä ja firmoja -- yli 100 valtiossa.
Metsäteollisuustuotteiden kysynnän romahtaminen kansainvälisillä markkinoilla 1996 - 1997 ei antanut
mahdollisuutta saavuttaa tuntuvaa stabiliteettia tasavallan talouden pääaloilla. Juuri tähän
aikaan KTn Hallituksen aloitteesta ryhdyttiin aktiivisiin toimiin karjalaisyritysten
tunnetuksitekemiseksi laajemmin ulkomailla ja tuotteiden uusien markiinoiden etsimiseksi.
Karjalaisyritysten mahdolliisuuksia esiteltiin Isossa-Britanniassa, Ruotsissa, Tanskassa,
Turkissa, Saksassa. Tämän seurauksena tavaranvaihto esim. Turkin ja Saksan kanssa kasvoi 10-15%.
Viime vuosina Karjalan ja Suomen välisellä rajalla avattiin kaksi ajanmukaista kansainvälistä
rajanylityspaikkaa, jotka toimivat täydellä teholla -- Värtsilä ja Lyttä. Karjalan kaikkien rajan
tuntumassa olevien hallintopiirien alueella toimii paikallisyritysten, paikallisten asukkaiden ja
matkailijoiden hyödyksi yhteensä 9 tilapäistä rajanylityspaikkaa.
Karjalan tiedemiesten ja asiantuntijain voimin on laadittu kolme suurta kansainvälistä
projektia, jotka kaipaavat EUn rahoitusta:
- "Atlantti-Karjala" - kehityskorridoorin projekti -- Karjalan eteläosa. Hanke sattaa vaikuttaa
Äänisenrannan, Prääsän, Aunuksen, Suojärven, Pitkärannan, Sortavalan, Lahdenpohjan hallintopiirien
kehitykseen;
- "Arkangelin korridoori" - kehitysprojekti. Sen runkona on mm. rakenteilla oleva
Lietmajärvi-Kotskoma - rautatie. Hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvat Karjalan pohjoisosan Belomorskin,
Segezhan, Mujejärven ja Kalevalan hallintopiirit sekä Kostamiksen kaupunki;
- Kostamuksen vapaan talousalueen luomisprojekti.
Venäjän hallituksen kanssa on alustavasti neuvoteltu kysymyksestä, joka koskee kaasuputken
mahdollista rakentamista Petroskoista Karjalan pohjoisalueiden kautta Suomeen ja Ruotsiin, mikä
antaa vastaisuudessa mahdollisuuden avata uusia työpaikkoja ja ratkaista väestön useita
sosiaalis-taloudellisia ongelmia.
Karjalan yritysten eduksi tasavallassa pidettiin lukuisia tapaamisia, joihin osallistui
Itävallan, Ruotsin, Norjan, Suomen, Puolan, Intian liikemiespiirien ja yritysmaailman edustajia.
Karjalasta on esitelty Euroopan jällenrakennus- ja hehityspankille ja Suomen valtion takuukeskukselle
23 investointiprojektia.
KTn hallituksen ja tasavallan yritysten ponnistuksin on viime aikoina solmittu mittavat
investointisopimukset Norjan kanssa -- "Karjaln kalastuslaivasto" Oyn kehittämiseksi ja Englannin
kanssa -- "Karellesprom"-yrityksen kehittämiseksi. Vakavia mahdollisia investoreita toimii
tasavallan vuoriteollisuudessa -- timanttien, kullan, harvinaisten metallien esiintymien
löytämiseksi ja niiden hyödyntämiseksi.
Viime 4 vuoden aikana Karjalan alueella perustettiin
154 yritystä ulkomaisten partnereiden osanotolla, mikä antoi työtä tasavallan 6 tuhannelle
asukkaalle ja toi talouteen noin 30 miljoonaa dollaria.
Investointiongelmien ratkaiseminen antaa mahdollisuuden stmuloida Karjalan talouden kehitystä.
Pullonkaulana on suotuisaa investointi-ilmapiiriä luovan lainsäädännön luominen.
Karjalan Tasavallassa toimii Laki "Valtion takeista ulkomaisille sijoittajille", on ryhdytty
toimiin takuusäätiön perustamiseksi, täydellistetään luonnosta laiksi, joka antaa verohelpotuksia
sijoittajille. Tavoitteena on luoda toimiva koneisto jouduttamaan yhteistyötä sekä kotimaisten,
että ulkomaisten investireiden kanssa.
| 
