|
Karjala on vuodesta 1994 osallistunut aika aktiivisesti kansainväliseen yhteistoimintaan
Euro-Arktisen Barents-alueen ja vodesta 1995 -- Itämeren maiden Neuvoston puitteissa.
Vuonna 1994 Karjalan Tasavalta tunnustettiin priorisoiduksi alueeksi niiden projektien
rahoittamisesa, joita toteutetaan Pohjoismaiden Ministerineuvoston ohjelmien, vuonna 1995 --
EUn TACIS-ohjelmien ja TACIS-lähialueyhteistyö (pienet ohjelmat), vuonna 1996 -- eurooppalaisen
Interreg-Karjala-ohjelman puitteissa. Vuonna 1998 tehtiin päätös hyväksyä tasavaltamme YKn
Kehitysohjelmien piiriin.
Mainittujen ohjelmien puitteissa vuodesta 1997 rahoitetaan 8 TACIS-projektia (14,6 miljoonaa
ECUta). Karjalasta on jätetty 13 hakemusta Ohjelmaan "TACIS-lähialueyhteistyö
(pienet projektit)."
Jo toteutettujen, rahoitettavien ja rahoitussuunnitelmien piirissä plevien sangen tärkeiden
projektien joukossa ovat:
- puhdistuslaitteet Lahdenpohjassa, Sortavalassa ja vielä 9 tasavallan asutuksessa;
- maatalousprojektit, mm.maatalouskoneiden huollon ja vuokraamisen keskukset Viteleessä,
Uudessa Vilgassa, Sortavalassa, Kalevalassa, vihannesten viljely Äänisenrannan piirissä;
- metsäteollisuuskompleksin johtaminen;
- terveyden- ja sosiaalihuollon jörjestelmän uudistaminen Karjalassa;
- voimatalous ja energian säästö.
Tasavallan yli 20 tuhatta asukasta kävi 4 vuoden kuluessa ulkomailla vaihto-, opetus- ja
koulutusohjelmien puitteissa ulkomaisten stipendien ja apurahojen turvin. He tutustuivat
kolleegoihinsa, saivat uutta tietoa, käytännönharjoitusta.
Heidän joukossaan on koululaisia, korkeakoulujen opiskelijoita, opettajia, lääkäreitä,
tutkijoita, taiteilijoita, liikimiehiä.
Vuonna 1994 Venäjän ja Suomen välisen rajan (Karjalan osuus) yli tasavaltaan saapui ja
tasavallasta poistui 330 tuhatta ihmistä. Vuonna 1997 sellaisia oli jo 740 tuhatta.
Lähes 6 tuhatta tasavallan asukasta osallistui Karjalan hallituksen myötävaikutuksella
tilaisuuksiin raja-alueyhteistyön puitteissa yhdessä suomalaisten naapureittensa kanssa, yli 4
tuhannelle karjalaisjärjestön ja -yrityksen työntekijälle annettiin apua työmatkojen
järjestämisessä ulkomaille.
Karjalan Tasavallan bilateraalinen yhteistyö ulkomaisten partnereiden kanssa kehittyy aktiivisesti.
Viime 4 vuoden kuluessa tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat Suomen Oulun, Keski-Suomen,
Pohjois-Karjalan, Mikkelin, Turun ja Porin läänit, Ruotsin Vesterbotten, Norjan Tremse, USAn
Vermontin osavaltio.
Karjalan Tasavallan strategisena partnerina, joka jouduttaa alinomaa useiden projektien
toteuttamista, on naapurimaamme Suomi. Vuosina 1994 - 1997 Karjalan alueella toteutettiin
noin 250 karjalais-suomalaista projektia. Suomen valtion budjetista käytettiin niihin 80
miljoonaa FIM.
Niistä mainittakoon jo lueteltujen maatalousprojektien lisäksi:
- vihannessäiliöiden (-varastojen) rakentaminen Aunuksen ja Karhumäen piireissä, meijerin --
Essoilassa, maanviljelijäin kouluttaminen ja heidän tukeminen;
- vanhusten huoltokodin rakentaminen Petroskoihin;
- Sortavala-Värtsilä-tien rakentaminen;
- "Onnisen" moduulikattiloiden toimittaminen karjalaisasutuksiin;
- Petroskoi-Joensuu-Helsinki - ilmareitin avaaminen.
Karjalan Tasavallan ja Suomen välisen vuoteen 2000 ulottuvan yhteistyön Ohjelma
on vahvistettu.
Vuosina 1994-1997 tasvallan alueella toteutetiin yhdessä eurooppalaiskumppaneiden kanssa ja
euro-ohjelmien puitteissa yhteensä 348 projektia 38 miljoonan dollarin arvosta.
Niistä mainittakoon:
- TACIS - 8 projektia - 14,6 miljoonaa ECUta;
- Euro-Arktinen Barentsalue -24 projektia - 7,7 miljoonaa Norjan kruunua;
- Itämeren maiden Neuvosto - 2 projektia - 0,5 miljoonaa FIM;
- Karjala-Suomi - 250 projektia - 80 miljoonaa FIM;
- Karjala-Ruotsi - 36 prijektia - 20 miljoonaa Ruotsin kruunua;
- Karjala-Norja - 19 projektia - 1 moljoona Norjan kruunua.
Karjalan osallistuminen raja-alueyhteistyöryhmään
Karjalan Tasavallan Kultturiministeriön
kansainväliset projektit Euro-Arktisen alueen Barents-Neuvoston puitteissa
| 
