|
Karjalan Tasavalta ryhtyi laatimaan vuosisadan loppusuoralla alueensa kehityksen konseptiota
(omaa mallia). Alueen sijainti - pitkä ulkoraja Suomen kanssa - vaikuttaa siihen, että kansainväliset suhteet
ovat Karjalan aluekehityksen strategiassa priorisoituja. Tasavallan kehityksen ulkoinen ulottuvuus johtuu
monesta tekijästä -- niinpä 40% Karjalan teollisesta tuotannosta, palveluista, kaupankäynnistä,
tieteellistä tutkimuksista, kulttuurisuhteista ja luonnollisesti väestöstä on suoranaisesti tai
välillisesti kosketuksessa kansainväliseen toimintaan.
Hallituksemme strategiaa voidaan luonnehtia näin: "Karjalan Tasavalta - Euroalue 2000".
Mitä on sisällytetty tähän käsitteeseen? Ennen kaikkea se tarkoittaa businesaktiivisuuden,
kulttuurillisen ja poliittisen toiminnan painopisteen siirtämistä Keskuksesta (Moskovasta) alueille,
(federaatin subjekteihin) ja täten myös Karjalaan. Tätä tavoittelevaa kehitystä tulee toteuttaa
asteittain (vaiheittain), ottaen huomioon Euroopan maiden regionaalisen (alueellisen) rakentavan
kehityksen kokekemus."Euroalue 2000"-strategia edellyttää markkinatalouden luomista,
ihmisoikeuksien osuuden lisäämistä siis nykyistä varmempaa turvaamista, yhteiskunnan jatkuvaa
demokratisointia.
Strategian toteuttamiselle on nykyisin mielestämme olemassa kaikki edellytykset.
"Kylmän sodan" päättymisen jälkeen jatkuu Euroopassa ja koko maailmassa kansainvälisten
suhteiden järkiperäistämisprosessi. Valtioiden ulkopolitiikassa regionaalisella tekijällä on huomattava
merkitys. Sen jälkeen, kun Karjalan Tasavalta oli julistautunut 1991 suvereeniksi Venäjän Federaation
puitteissa, alueemme kansainväliset suhteet laajenivat räjähdysmäisesti ja saivat, varsinkin viime
2-3 vuoden aikana, tuntuvia laatumuutoksia. Niinpä 90-luvun alkuun mentäessä vain muutamalla Karjalan
kaupungilla oli ystävyyskaupunki ulkomailla, lähinnä Suomessa, mutta jo vuonna 1995 Karjalan Tasavallalla
oli yhteityösopimukset Suomen kuuden (Oulun, Pohjois-Karjalan, Kuopion, Mikkelin, Turun ja Porin,
Keski-Suomen) läänien ja kahden (Savon ja Etelä-Karjalan) kuntainliiton kanssa, Ruotsin Vesterbottenin
läänin, Norjan Trömsen läänin, USAn Vermontin osavaltion, Puolan Tsehanovo-vojevodikunan, Georgian
Adzharia-regionin kanssa.
Seuraavalle vuosisadalle mentäessä Pohjois-Eurooppa jää ulkosuhdepolitiikassamme priorisoiduksi
ulottuvuudeksi. Vuodesta 1993 Karjala osallistuu Euro-Arktisen alueen Barents-Neuvoston, Itämeren maiden
Neuvoston, Euroalueiden Yhdistyksen toimintaan. Pohjoismaiden Ministerineuvoston Toimintaohjelmaa
lähialueille on toteutettu jo kolme vuotta ja sen puitteissa toteutettan Karjalaa koskevia projekteja.
Tasavallan ulkosuhteissa tärkeimpiin kuuluva merkitys on bilateraalisilla kontakteilla Suomeen. Niitä
ylläpidetään vuonna 1992 Venäjän ja Suomen kesken solmitun Lähialueyhteistyösopimuksen puitteissa.
Menneinä vuosina on toteutettu yli 250 ohjelmaa ja projektia eri aloilla.
Alueemme kansainvälisille kontakteille antoi uutta laatua Suomen liittyminen Euroopan Unioniin
vuonna 1995. Venäjällä on näin ollen Karjalan kautta maitse kulkeva raja Yhdistetyn Euroopan
kanssa. Euroopan Neuvosto ja muut kansainväliset eurooppalaisjärjestöt osoittivat viime aikoina
yhä liisääntyvää kiinnostusta Venäjän Luoteisaluetta ja Karjalaa kohtaan. EUn TACIS ohjelman
toteuttaminen Karjalassa antoi mahdollisuuden täyttää kymmeniä projekteja tanskalaisten, suomalaisten,
ruotsalaisten, ranskalaisten, saksalaisten partnereiden kanssa. Nämä projektit koskettelevat
Karjalan Tasavallan valtion-, julkishallinnon- ja kunnalliselinten systeemin uudistamista,
koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalilaitosten, metsätalouden toiminnan täydellistämistä. |
