Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Lyhyesti Kostamuksen kaupunkipiirin historiallisista, kansallisista ja kulttuurierikoisuuksista

Kostamuksen kaupunkipiirin alue on Vienan Karjalan kaakkoisosassa ja rajoittuu Venäjän ja Suomen väliseen valtakunnanrajaan. Vuonna 1994 avattiin virallisesti kansainvälinen Lyttä - Vartius -rajanylityspaikka. Sen kautta kulkee rautatie ja maantie. Kostamus on näin ollen yhdistetty Vienanmeren ja Suomen satamiin. Rautateitse pääsee myös Petroskoihin ja Pietariin. Kostamus on Arkangelin korridoorin solmukohta. Tämä väylä yhdistää Skandinavian maat Karjalaan ja Arkangelin hallintoalueeseen. Kostamuksen kaupunkipiirin alueella on paljon järviä ja jokia. On olemassa kolme vesistökokonaisuutta - piirin pohjoisessa, lounais- ja eteläosissa. Jokainen alue on omaperäinen matkailua ajatellen. Pohjoisessa - Vuokkijoki ja Venehjärvi sekä Ylä-Kuitti -järvi. Täällä on paljon vanhoja metsiä ja tänne suunnitellaan Kalevalan kansallispuistoa. Täällä on myös joitakin vanhoja runokyliä, joissa käydessään oli E. Lönnrot kirjoittanut paikallisilta starikoilta talteen runoja, joista syntyikin myöhemmin kuolematon Kalevala -eepos. Täällä on oivat mahdollisuudet järjestää ekoturismia ja muutenkin aktiviteettejä. Lounaisosassa sijaitsee Kostamuksen rauhoitusalue, sen ytimen muodostavat Kivijärvi ja Kivijoki ainutlaatuisine rantamaisemineen. Seudun ikimetsät ja autiomaat antavat mahdollisuuden tehdä ihania ekoretkiä. Kostamuksen rauhoitusalue tunnetaan Suomessa hyvin - yhdessä Kuhmon luontopuiston kanssa sen muodostaa ensimmäisen kansainvälisen Ystävyys -nimisen luontopuiston. Sen kautta kulkee mielenkiintoinen matkailureitti. Kaupungin maat rajoittuvat etelässä Luva-, Volg-, Kiimas- ja Nykjärviin. Niiden välillä virtaa kauniita koskijokia. Kalastukseen ja koskienlaskuun on erinomaiset mahdollisuudet.

Historialliset ja kulttuurierikoisuudet.

Kostamuksen kaupunkipiirissä on historian ja kulttuurin muistomerkkejä vähänlaisesti. Enimmäkseen on uuden ajan kohteita, jotka kertovat kaupungin ja malmirikastamon kehitysvaiheista. Mutta on Kostamuksessa toki vanhojakin kulttuurin muistomerkkejä - tämän seudun rahvas on ikuistuttanut itsensä ja luonut siltoja kahden kansan - karjalaisten ja suomalaisten - kesken sepittämällä ikuisesti eläviä runoja. Piirin pohjoisosassa on kyliä, joiden asukkaat lauloivat aikoinaan E- Lönnrotille runojaan, joita tapaa maailmankuulussa Kalevala -eepoksessa.

Nämä kylät sekä Kalevalan hallintopiirin muutamat runokylät omaavat nykyisin valtakunnallisen merkityksen statuksen. Kyseessä on historiallinen kulttuurialue. On tehty sekä Karjalan että Suomen puolelta ehdotuksia julistaa tämä Vienan Karjalan seutu alueeksi. joka olisi UNESCO:n maailmaperintölistalla.

Alueen ytimen muodostaisi Vuokkiniemen kylä, jossa on vielä säilynyt arkipäiväistä karjalaista elämäntapaa. Lähellä kylää sijaitsevat Pirttilahti, Ponkalahti, Venehjärvi, Latvajärvi. Niiden perustajat osasivat suunnitella rakennuksia niin, että ne ovat sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa. Vuokkiniemi saattaa tulla kansainvälisen matkailutoiminnan keskukseksi, toiminnan, jonka perustan muodostavat reitit "Lönnrotin jälkiä" ja "Kalevala -eepoksen lähteillä". Tämä seutu on karjalaisen ja suomalaisen kulttuurin kehto, joten siihen liittyvää kiinnostusta riittää epäilemättä vuosiksi. Vuokkiniemen kylässä ja lähiympäristössä on yli 30 talonpoikaisrakennustaiteen muistomerkkiä: karjalaisia omakotitaloja, aittoja, rantasaunoja ja kirkkorakennuksia.

Kostamuksessa pidetään kesäisin perinteellistä musiikkiakatemia, kansainvälisiä kamarimusiikin festivaaleja, leirinuotiolaulufestivaaleja, jotka kantavat S. Ozhigivin nimeä, rock -musiikkifestareita "Nord-Session", folkjuhlia "Kalevala lapsille", Veikko Päällisen mukaan nimettyjä laulufestivaaleja, Kanteletar -festivaaleja.

Vuokkiniemen ja Kostamuksen omatoimisen kansantaideryhmät viettivät vuonna 2005 merkkipäiviään: Hette -ryhmä täytti 20 vuotta, Karjalainen kornitsa - 20 vuotta ja Martta -ryhmä - 15 vuotta. Karjalan kornitsan myötävaikutuksella on järjestetty seminaareja ja mestariluokkia. Vuonna 2004 perustettiin Kulttuuri- ja museokeskuksen yhteyteen Pohjolan mestarit -kansalaisjärjestö, jonka päätavoitteena on vaalia perinteellistä käsityötaitoa. Järjetön toimesta pidettiin naisten käsityötaidon juhla, johon osallistui mestareita koko Vienan Karjalan alueelta. Silloin avattiin kaupunginmuseon suojissa osasto "Karjalaisten historia ja elinolot XIX vuosisadan lopulla ja XX vuosisadan alussa". Museotoiminnan osaston johtaja T. Burelomova on pitänyt etnografian koulussa oppitunteja. Kulttuuri- ja museokeskuksen kulttuurimatkailun osasto järjestää retkiä ja tutustumiskäyntejä, joiden puitteissa tapahtumiin osallistuville kerrotaan kaupungin ja seudun historiasta, karjalaisten perinteistä. Matkailureitti "Karjalaisten maaperää pitkin" voitti vuonna 2004 ensimmäisen yleiskarjalaisen palkinnon Vuoden museo -katselmuksessa.

Tekninen tuki
Luotu 14 marraskuuta 2002. Toimitettu 12 maaliskuuta 2009.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015