Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Lyhyesti Louhen hallintopiirin historiallisista, kansallisista ja kulttuurierikoisuuksista

Louhen hallintopiiri on Karjalan tasavallan pohjoisin. Se on ainoa hallintoyksikkö, jonka alue ulottuu Suomen rajasta lännessä Vienanmeren rannikolle idässä. Sen pohjoisosat sijaitsevat napapiirin tuntumassa. Piirin pinta on etupäässä tasankoa, vain luoteisosassa on oikeita vuoria. Tämä alue onkin Karjalan tasavallan korkeinta. Täällä on tasavallan korkein vuori - Nuorunen (577 metriä meren pinnan yllä) ja tasavallan toiseksi syvin (Laatokan jälkeen) Paanjärvi (131 metriä). Piirissä on tuhansia järviä, mm. tasavallan suurimpiin kuuluvat Tuoppajärvi, Pääjärvi, Tiiksijärvi). On satoja jokia ja puroja, joissa vesiputouksia ja koskia. Järvissä ja joissa on ruunsaasti kalaa - kumzha, lohi, siika, harjus. Vienanmeren rannikko on luonnonkaunis, etenkin niin kutsuttu Karjala rannikko kallioineen, niemineen, lahtineen ja saarineen . Tshupan lahti on Barentsin ja Vienanmeren alueen eteläisin vuono. Piirissä on paljon talousmetsiä, joita hyödynnetääkin tehokkaasti. On myös luonnonrikkauksia - hyödyllisiä kaivannaisia, joiden käyttö on vielä toistaisesti lastenkengissä.

Piirissä on neljä eri tyypin luonnonsuojelualuetta: Louhen hallintopiirin lounaisosassa - Paanajärven kansallispuisto, jonka pinta-ala on 104,3 tuhatta hehtaaria, kokonaisvaltainen zakznik nimeltään "Napapiiri" (28,3 tuhatta hehtaaria) Vienanmeren rannikolla ja saarilla, Keretin metsästyszakaznik (21,0 tuhatta hehtaaria) sekä ryhmä pieniä saaria, jotka kuuluvat Kantalahden rauhoitusalueeseen.

Tärkeimmät turiskikohteet:

Paanajärven kansallispuisto. Matkailun kehitystä jouduttaa tässä tasavallan kaukaisimmassa ja vähän asutussa kolkassa täkäläisten luontokohteiden ainutlatuisuus ja se, että seutu sijaitsee lähellä Kuusamon kuntaa, joka on Louhen hallintopiirin ystävyyskunta. Kuusamossa on matkailu tärkeimpiä kansantalouden sektoreita.

Tshupan asutus (Tshuuppa), Vienanmeren Tshupan lahti ja sen rannikot. Tshupan asutuksessa toimii Pohjolan geologisen tutkimusretkikunnan päämaja. Laitos järjestää retkiä, joiden puitteissa tutustutaan löydettyihin esiintymiin ja geologisiin muodostelmiin. Tshupan lahti on sopiva paikka aluksille, jotka matkaavat täältä Vienanmerelle ja Solovetskin saaristoon. Lahden tuntumassa toimii neljä biologista tutkimusasemaa. Ne kuuluvat Moskovan, Pietarin ja Kazanin yliopistoille ja Venäjän tiedeakatemian eläintieteelliselle instituutille. Täällä on myös kokonaisvaltainen Napappiiri -nimien zakaznik, eläintieteellinen Keretin zakaznik ja ryhmä "Kemi-Luoto" -nimisiä rauhoitettuja saaria, jotka kuuluvat Kantalahden rauhoitusalueeseen. Tshupan asutuksen ja samannimisen lahden tuntumassa sijaistee muutama vuoriteollisusstyöntekijäin asutus. Näillä main Keretti-joen suulla sijaitsee vanha Keretti -kylä. Joessa on lohta ja muita arvokaloja.Täältä kerättiin aikoinaan jokihelmeä, jonka korkea arvo tunnettiin Vienanmeren ranniokkokylissä ja muuallakin.

Historiallinen ja kulttuuripotentiaali.

Todettakoon, että näiden paikojen kautta kulki XVI - XVII vuosisadoilla kauppareitti Perämeren pohjoisrannikolla sijaistevan Ruotsin Osterbotniaan Venäjän Pomorjesta (Vienanmeren rannikkoseudulta). Paikalliset karjalaisasutuket ovat runokyliä. Toisin sanojen niiden asukkaat sepittivät aikoinaan Kalevala-aiheisia runoja. Keretti-kylässä on tunnetun satuijenkertojan M. Korgujevin hauta. Tshupan asutuksessa toimii ainutlaatuinen satujen museo, joka vaalii mainitun miehen luomistyötä. Piirin ylängöillä on seitoja ja Vienanmeren rannikolla kivilabyrintteja - muinaissaamelaisten kulttuurin muistomerkkejä.

Piirissä ei ole rakkennustaiteellisia muistomerkkejä paljon. Olemassa olevat sijaitsevat kolmessa kaukaisessa kylässä. Uuden historian muistomerkkeja ovat entiset toisen maailmansodan aikoina käytyjen taisteleujen tantereet Kiestingin tuntumassa. Siellä oli kulkenut pitkinä kuukausina rintamalinja. Historiasta ja kansantaiteesta kiinnostuneita seutu houkuttelee: Tuoppajärven rannalla sijaitseva vanha karjalaisten Kiestingin asutus kuluu runokylien joukkoon. Asutuksessa vaalitaan karjalaisia kansanperinteitä. Täällä toimii Aalto -niminen kansallinen kuoro. Seutu kiinnostaa matkailukohteena Saksan liittotasavallan asukkaita, sillä viimeisimmän sodan aikana täällä oli Saksan Norvegia -armejakunnan eteläinen rintamalohko. Hallintopiirin keskus - Louhen taajama sijaitsee Kola -moottoritien tuntumassa. Täällä toteutettiin vuonna 2005 Pohjan akan - Louhen päivä -hanke. Se oli etnografinen juhla, jonka järjestäjät halusivat kertoa Louhesta vieraanvaraisena emäntänä, eikä vihattavana naisena. Juhlan päätapahtumana olikin kilpailu, johon osallistui keski-ikäisiä naisia. Kilpailtiin "Pohjolan emäntä" -tittelistä. Voittajalle myönnettiin kunnianimi "Louhimuori". Naiset osoittivat palkintolutakunnalle ja laajalle yleisölle tietojaan paikallisesta luonnosta ja historiasta, näyttivät, kuinka keski-ikäisen naisen silmä on tarkka, lausuivat runoja ja lauloivat. Louhen hallintopiirin asukkaista 15% on karjalaisia. Juhla olikin vielä yksi panos Vienankarjalaisten printeiden säilyttämiseen, karjalan kielen, paikallisen kansallisen kulttuurin ja perinteiden vaalimisen.

Piirissä vietetään säännöllisin väliajoin Korgujevin laiva- ja Terve, Kiestinki!-juhlia.

Tekninen tuki
Luotu 4 marraskuuta 2006. Toimitettu 12 maaliskuuta 2009.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015