Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Lyhyesti Mujejärven hallintopiirin historiallisista, kansallisista ja kulttuurierikoisuuksista

Mujejärven hallintopiiri sijäitsee Keski-Karjalan länsiosassa Suomen rajan tuntumassa. Se on aluetasavallan hallintopiireistä pinta-alaltaan toiseksi suurin. Asukkaita on piirissä tilastojen mukaan 0,01 henkeä hehtaaria kohden. Piirin alueella sijaitsee Länsi-Karjalan ylänkö, joka on Vienameren ja Itämeren vedenjäkaja.

Piirin historiallinen ja kulttuuripotentiaali.

Piirin eteläosassa, 20 kilometrin päässä Sukkajärven asutuksesta sijaitsee Länsi-Karjalan ylängön korkein piste - Vottovaara - 417,1 meriä. Vaara on suojeltava historiallisena ja kultturikohtena (arkeologisena kohteena). Täällä oli muinaissaamelaisten pyhäpaikka - vaaran yläosassa on satoja seitoja ja kivirakennelmia. Tämä on Pohjolan eteläisin seitojen löytöpaikka. Tänne pääsee helposti. Vottovaara on myös luontokohde: sen rinteillä kasvaa kauniita luonnonmetsiä ja seudulle tyypillisiä kasveja. Vaara on hyvä esimerkki tulivuorten purkauksista: kalliohalkeamia, kalliotörmiä ja kallioiden lohjenneita osia, mitä erilaisimpia erikokoisia irtokiviä. Kaaosmainen kuva kiinnostaa sekä geologeja, että taidemaalareita. Vottovaaran maisemat houkuttelevat yhä ennemmän niin kutsuttuja villeja turisteja, mikä saattaa vahingoittaa/vaarantaa vaaraa, siellä olevia seitoja ja luontokohteita. Toisaalta Vottovaarasta voi tulla hyvinkin mielenkiintoinen matkailukohde.

Seutu sijaitsee rajamailla, joten täällä on käynyt ruotsalaisia valloittajia. Paikalliset asukkkaat tekivät kovaakin vastarintaa. Karjalainen Ivan Rokatshtshu antoi aikoinaan johtamallaan osastolla tuntuvan iskun miehittäjille. Tiikshan kylän tuntumassa sijaitsevasa kalmistometsikössä on tämäm kansansodan sankarin hauta ja muistomerkki. Sankarin kasvopiirteet kuvasi aikoinaan kuuluisa akatemikko Gerasimov.Täällä käy nykyisin paljon turisteja. Uuden historian merkkitapahtumana oli Toivo Antikaisen komentaman punasotilaiden osaston Kiimasjärven retki vuonna 1922. Hiihto-osaston latua pitkin hiihti neuvostovuosina tuhansija hiitoretkeilyn harrastajia maan eri osista.

Rakennustaiteen muistomerkkeja on piirissä niukalti - vain 16. Ne sijaitsevat eri kylissä. Siksipä niin sanotun kulttuurimatkailun kehittämisestä on vaikea edes puhua. Mujejärven piirissä voidaan sen sijaan laajentaa luonto-, maaseutu-, urheilu- ja ekomatkailua. Piirissä toimii 7 kansantaideryhmää, Mujejärven kansankuoro, joka osallistuu perinteellisiin kansanjuhliin (Laskiainen, Joulu). Paikallisen väestön keskuudessa on viime vuosina herännyt kiinnostus periteelliseen käsityötaiteeseen.

Tekninen tuki
Luotu 4 marraskuuta 2006. Toimitettu 12 maaliskuuta 2009.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015