Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Lyhyesti Aunuksen hallintopiirin historiallisista, kansallisista ja kulttuurierikoisuuksista

Aunuksen piiri eroaa muista Karjalan tasavallan hallintopiireistä ja monet tekijät ylläpitävät hallintopiirin imagoa sekä houkuttelevat matkailijoita. Aunuksen laakso -nykyään sillä on lukuisia avaria peltomaita - on keväisin ja syksyisin muttolintujen, etenkin hanhien, levähdyspaikkana. Muuttolintulajeja on paljon ja niiden joukossa myös harvinaisia, Venäjän Punaiseen kirjaan merkittyjä. Piiri ulottuu länsiosassa Laatokkaan (rantaviivaa - 120 kilometriä), johon laskevat käytännöllisesti katsoen piirin kaikki joet. Kaksi niistä - Vitele ja Tuloksa - ovat Laatokan seudun parhaita lohijokia. Rannikkolla kasvaa kauniita männiköitä: paratiisi marjastajalle ja sienestäjälle.

Piirin historiallinen ja kulttuuripotentiaali.

Aunuksen piirin historia on vaiherikas. Kaupunki oli monien vuosisatojen kuluessa laajan Aunuksen ujestin keskuksena - ujestin pinta-ala oli suurempi, kuin nykyisen Karjalan tasavallan alue. Vuonna 1999 kaupunki täytti 350 vuotta. Aunus on Karjalan tasavallan vanhin kaupunki. Se mainitiin aikakairjoissa ensimmäistä kertaa 800 vuotta sitten. Arkeologit ovat löytäneet merkkejä tapahtumista näillä seuduilla alkaen ensimmäisistä 7-8 tuhatta vuotta sitten sattuneista.

Armoton ajan hammas ei jättänyt jälkiä Aunuksen muinaisesta aineellisesta kulttuurista: aikoinaan valloittajia uhkaavasta Aunuksen linnasta ei ole paljoa jäljellä. Tämä linna oli tärkeä kohde Venäjän valtion taisteluissa Ruotsia vastaan. Aunuksen piirissä oli lukusia kirkkorakennuksia, mutta jäljellä on vain muutama. Ikonimaalauksen Pohjois-Venäjän Aunuksen koulukunnan luomuksia on vain vähän. Kansantaiteen ja kansan elämästä kertoneiden esineiden kokoelmat nekin ovat niukkoja. Aunuksen hallintopiirin erikoisuutena on mm. se, että täällä asuu enimmäkseen karjalaisia. Karjalaisten kansanperinteet ovat säilyneet täällä hyvin. Karjalaisuuden huomaa omakotitalojen ja piharakennusten ulkomuodosta, arkipäivän talousesineistä ja käsityötaidoista.

Aunus. Karjalan tasavallan vanhin kaupunki, Aunuksen läänin entinen keskus. Se on historiallisen kaupungin statuksen omaava taajama. Täällä on lukuisia historiallisia ja kulttuurikohteita. Se sijaitsee federaalisella Kola -moottoritiellä ja Sinisen tien varrella. Se on eteläkarjalaisten keskus. Vuosittain kaupungissa vierailee lähes 10 tuhatta turistia. Viteleen kautta pääsee Aunuksesta Valamolle.

Aunuksen houkuttelevuutta halutaan lisätä perustamalla etnografinen ulkoilmamuseo Aunuksen linnan paikalle. Museossa esiteltäisiin livvikkojen (karjalaisten) raikennustaidetta ja kotitalousesineitä.

Aunuksen luovantyön ja vapa-ajankeskuksen toiminnassa ovat priorisoituina kansanjuhlat. Tarkemmin sanoen niiden elyttäminen. Laskiaista juhlitaan entiseen tapaan, Juhannusta vietetään Verhovjessa/Yläkylässä, Pietarin päivää juhlitaan Kotkatjäven kylässä ja Rypuskalistassa jne. Nurmoilitsassa pideteään kylän nimikkojuhlia vanhaan tpaan: piirileikkejä, loitsuja, rituaaleja, jotka elävät vain tässä kylässä. Keskuksen työntekijöitä osalistuu perinteellisiin tapahtumiin: Aunus -hanhimaa -ekofestarit, Maitofestivaalit, Karjalan runouden festivaalit (omistetaan runoilija V. Brendojevin muistolle), kansainväliset Pakkasukkojen kisat Aunuksessa, kansainväliset Aunuksen marjakori -teatterifestivaalit, folk show Aunuksen piirileikki, joka pidetään piirien välisen "Rakas sarafaani" -partnerihankkeen puitteissa.

Lähes kaikissa tapahtumissa kuulee karjalaa, näkee karjalaisia tansseja ja kulee paikallisia kansallisia lauluja. Kulttuurilaitoksissa toimii kerhoja, joissa luetaan karjalaa ja suomea. Järjestetään seminaareja, tehdään retkiä paikallisten laulujen tallentamiseksi ja kansantanssien ikuistamiseksi. Paikalliset miesten "Terveh, priha" -lauluryhmä ja Aunuksen "Karjalan koivu" -kansankuoro esittävät karjalaisia kansanlauluja sekä omatoimisten sepittäjäin teksteihin sävellettyjä lauluja karjalaksi. Aunuksen kansanteatterin esityksiä nähdään kotimaassa ja Suomessakin.

Aunuksen hallintopiirissä alkoi vuonna 2004 jälleen toimia elokuvateatteri.

Tekninen tuki
Luotu 4 marraskuuta 2006. Toimitettu 12 maaliskuuta 2009.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015