Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Lyhyesti Pitkärannan hallintopiirin historiallisista, kansallisista ja kulttuurierikoisuuksista

Pitkärannan hallintopiiri sijaitsee Euroopan suuriman järven - Laatokan koillisrannikolla. Tänne pääsee mutkitta Petroskoista, Pietarista, Sortavalasta. Valtakunnanrajalta (Värtsilän ylityspaikka) on Pitkärantaan 115 kilometriä. Piirin kautta kulkee kansainvälinen matkailureitti - Sininen tie. Piirin maastossa on kanjonityyppisiä syvänteitä, jotka leviävät eri suuntiin. Kanjonien pohjalla tavallisimmin virtaa puroja ja koskijokia, jotka laskevat Laatokkaan. Pitkärannan piirissä on graniitti- ja marmoriesiintymiä, kolme kaunista koskea: Kuolismaan joella oleva koski on vain 10 kilometrin päässä Siniseltä tieltä, Koirinjoen koski (harvinainen luontokohde). Lähellä on Venäjän ensimmäisen tinatehtaan entinen sijaintipaikka. Laatokan vuonot ovat sinäänsä mielnkiintoinen nähtävyys: satoja saaria, niemiä, lahtia ja salmia. Uuksun kukkulajono on geologinen suojelukohde. Tänne saapuu geologeja, jotka tutustuvat ainutlaatuiseen muodostelmaan. Täälä on myös monirunkoisen puun - vuorimännyn istutuksia. Toista tällaista paikkaa ei löydy Karjalasta. Vuorimäntyjä kasvaa 0,6 hehtaarin alueella, joka on Uuksunjoen oikealla rannalla 1,5 kilometrin päässä Uuksun asutuksesta pohjoiseeen.

Piirin historiallinen ja kulttuuripotentiaali.

Pitkärannan hallintopiirin historiallinen kohtalo on sangen mutkikas. Täällä asui aikoinaan saamelaisia. Karjalaiset ja novgorodilaiset työnsivät heidät pohjoiseen. Seutu joutui XVII vuosisadan alussa ruotsalaisten valtaan ja siitä kertoo hallintopiirin kaikkein vanhin mustomerkki - valtava Variskivi, joka asetettiin Varisniemlle Rajakonnun kylän tuntumassa vuonna 1618 kahden valtion väliseksi rajakiveksi.

Ruotsalaisiin liitty vielä yksi historiallinen merkki - originelli monumentti, joka pystytettiin Uuksun kylän lähettyville Ruotsin ja Venäjän viimesimmän sodan päättyymisen satavuotisjuhlan merekeissä. Monumentti muistuttaa muodollaan tshasounaa, vaikka on tehty betonista, joka on vuorattu suurilla pyöreillä kivillä. Monumetilla on "vesikatto" kaikkiin maailmansuuntiin, jonka päällä on iso pyöreä kivi.

Sata vuotta myöhemmin seutu liitettiin Venäjään ja vielä sadan vuoden kuluttua - Suomen suurruhtinaskuntaan, johon se kuului puolitoista vuosisataa. Vuonna 1940 alue palautettiin Venäjälle. Alueella asui eri vuosina eri kansakuntia. Täällä käytiin sotia -rajaseutua ovat nämä maat olleet kauan. Sodan jaloissa olemisen seurauksena ei piirin alueella ole säilynyt paljon muistomerkkejä. Asiantuntijain väittämän mukaan niitä on vain 112, joista yli puolet (59%) liittyy Talvisotaan ja Isänmaalliseen sotaan, 28,5% on rakennustaiteen muistomerkkejä, 12,5% -arkeologisia muistomerkkejä. Täällä on siis sotahistoriallisia kohteita - lukuisia veljeshautoja ja kaksi memoriaalikompleksia:

  • Memoriaalivyöhyke "Kuolemanlaakso", joka liittyy Talvisodan 1939 -1940 traagisiin tapahtumiin;
  • Historiallinen kompleksi "Nietjärvi" - osa Mannerheimin linjaa (U-linja): korsuja, ampumapesäkkeitä, betonisia suojarakennelmia, miinakenttiä, panssariesteitä. Täällä käytiin verisiä taisteluja Karjalan rintaman Syvärin-Petroskoin operaation aikana vuonna 1944;
  • Tärkeänä kohteena on vuonna 2000 avattu muistomerkki - Murheen risti. Se kuvaa kahden kansan välisten suhteiden rauhoittumista ja on eräänlainen piste täällä kaksi kertaa viime vuosisadalla käydyille verisille taisteluille. Piirissä on siis niin monta sotahistorian traagisillekin tapahtumille omistettuja muistomerkkejä, ettei Karjalan tasavallan muissa hallintopiireissä sellaisia löydy niin paljon.

Pitkärannan kaupunki - piirin hallintokeskus, sijaitsee lähellä Pitroskoihin ja Suojärvelle johtavia teitä, lähellä "Kuoleman laakso" -memoriaalivyöhykettä sekä Nietjärven historiallista aluetta, Murheen risti -muistomerkkiä ja on hyvä lähtöpaikka Valamolle. Kotiseutumuseo on turistikohteena ja kulttuurikeskuksena. Piirin kulttuuritalossa toimii Ulybka - yhtye, Raduga -niminen balettiryhmä, naisten akateeminen kuoro. Käsityötaiteen perinteitä elvytetään.

Tekninen tuki
Luotu 4 marraskuuta 2006. Toimitettu 12 maaliskuuta 2009.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015