Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Lyhyesti Prääsän hallintopiirin historiallisista, kansallisista ja kulttuurierikoisuuksista

Piirin historiallinen ja kulttuuripotentiaali.

Prääsän kansallisella piirillä on rikas historia. Ihmisiä on asunut näillä seuduilla jo vuosituhansia sitten. Arkeologiset tutkimukset kielivät, että täällä on ollut asutuksia VIII - VII vuosituhansilla ennen ajanlaskumme alkua. Alkuasukkaat harjoittivat kalastusta, metsästystä ja ravinnon keräilyä. Tämä seutu on Karjalan alueen muinaisimpia maanviljelypaikkoja. Säämäjärven rannoilta on löytynyt kaskenviljelyn jälkiä ja rukiin siitepöly. Radiohiiliajoitusmenetelmällä tutkittu rukiin siitepöly ajoittui 1020 -luvulle ennen ajanlaskumme alkua. Piirin joidenkin paikkojen asukkaiden kontakteja Venäjään, Ruotsiin ja Suomeen on havaittavissa mm. aikakirjoissa. Seudun muutamien paikkakuntien nimiä mainitaan kronikoissa vuodelta 1496. Prääsän asutus vietti vuonna 2002 420 -vuosipäiväänsä. Nimitys "Prääsä" (venäjäksi - "Prjazha") mainitaan XVII vuosisadan lopulla aikakirjoissa muodossa "kylä Prjazhe -järvellä". Hallinnollinen ja alueellinen muoto on kehittynyt asteittain: vuoteen 1927 mennessä piirin nykyiset maat kuuluivat Aunuksen läänin Petroskoin ujestin Pyhäjärven ja Säämäjärven ja osittain Shojun volostien alaisuuteen, Aunuksen läänin Aunuksen ujestin Vieljärven ja Tulomajärven sekä osittain Kotkatjärven volostien alaisuuteen. Vuosina 1920 - 1923 seutu oli osa Karjalan työkansan kommuunia ja vuodesta 1923 - Karjalan autonomisen tasavallan osana. Syksyllä 1927 toteutettiin Karjalan tasavallassa kuntajako eli määriteltiin uudet hallintorajat alueyksiköiden välillä. Entisten 7 ujestin ja 55 volostin tilalle muodostettiin 26 piiriä. Prääsän nykyisen piirin alueella olivat silloin Pyhäjärven ja Säämäjärven piirit. Prääsän kansallisen piirin nykyiset rajat vahvistettiin vuoden 1930 helmikuun 28. päivänä. Pitkän kehityshistoriansa ansiosta on seudulla rikas jäämistö - piirin alueella on historian ja kulttuurin 354 muistomerkkiä, jotka on sisällytetty muistomerkkien valtiollisen suojeluviraston rekisteriin.

Arkeologian muistomerkkejä on 195: alkuasukkaiden asuinpaikkojen lukuisia löytöjä Säämäjärven rannoilla, Shotojärven, Lakshejärven, Kinejärven lähettyvillä, jokien rannoilla sekä Vieljärven, Pyhäjärven ja Tulomajärven saarilla. Kamenjnavilok (Kiviniemi) kylässä on muinaisen kuparisulattamon jälkiä I vuosituhannelta ennen ajanlaskumme alkua ja Kinejärven majailupaikka keskiajalta. Rakennustaiteen muistomerkkejä on valtion rekisterissä 131: kirkkoja, tsasounoita, kumarrusristejä, maalaistaloja, talousrakennuksia. Niitä on enimmäkseen järvien tuntumassa ja kannaksilla Säämäjärven, Shotojärven ja Nuosjärven muodostaman eräänlaisen kolmion sisällä. Rakennustaiteen muistomerkkejä on Korzassa 18, Lahtassa -17, Puntsheilassa - 11, Särgilahtassa - 13, Kinnermäessä - 9, Rugassa - 6. Arvokkaita rakennuskohteita on Tshuinavolokissa, Kishkoilassa, Kurmoilassa. Arvokkaimpia ovat puukirkko XVI vuosisadalta Ahpoilassa, puukirkko XVIII vuosisadalta Tshuinavolokissa, Smolenskin Jumalanäidin kirkko XVIII vuosisadalta Kinnermäen kylässä, Jumalanäidin syntymälle pyhitetty puukirkko (XVIII-XIX vuosisadoilta) Mankessa, hautausmaalla (pogostalla) sijaitseva tsasouna (XVIII vuosisata) Särgilahtassa, vuonna 1796 Kärgelän kylään pystytetty kumarrusristi.

Historian muistomerkkejä on 42. mm. 22 ""kulttilehtoa" (muistolehtoa) ja kolme historiallista paikkaa: entisen Toporetsin (Kirvesniemi) takkirauta- ja moukaritehtaan (1763-1786) sijaintipaikka, Tulomajärven tehtaan (1762-1778, 1874-1903) raunioita Kolatselän lähettyvillä ja paikka Kintahankylässä, jossa toimivat Suuren isänmaallisen sodan vuosina Itä-Karjalan sotahallinnon alaiset keskusvankila ja keskitysleiri .

Prääsän kansallisessa piirissä toimivat viisi kansantaideryhmää: Meijan pajo -kollektiivi, "Pyhäjärven tytöt" -lauluryhmä, suomalaisen laulun kuoro nimeltään Tuomi, "Vetshorka" -kansanlauluyhtye, Aaldoine -karjalaiskuoro. Ne esiintyvät säännöllisin väliajoin piirissä sekä sen ulkopuolellakin. Harrastajataiteilijoita on mukana piirissä pidettävissä perinteellisissä juhlissa ja tilaisuuksissa, joista mainittakoon Kansanhuumorijuhla Kintahankylässä, Käenmäki Tshalnassa, Pyhän kolminaisuuden Päivä Vieljärven asutuksessa, Pyhäjärven poteshkat. Mainitut tilaisuudet ja tapahtumat tavoittelevat kansallisen kulttuurin, paikallisten kielten, täällä kansallisen hallintopiirin alueella perinteellisesti asuvien kansojen kansantapojen vaalimista.

Kintahankylä - kansanhuumorin maalaisjuhla

Tyhmeliineistä ja tolloista, saidoista ja typeryksistä kerrotaan juttuja, kaskuja ja vitsejä kaikissa kulttuureissa. Joissakin tapauksissa sellaisia "sankareita" muka asuu tietyllä paikkakunnalla - kylässä, kaupungissa, provinssissa. Venäläisillä on poshehontseja, bulgarialasilla - gabrovolaisia, Suomessa taas - hämäläisiä ja laihialaisia. Karjalassa moisia muka asuu Kintahankylässä.

Karelia -kustantamo julkaisi vuonna 1973 A. Stepanovan kirjasen "Tarua ja totta" (painos -13 000), joka myytiin loppuun hetkessä. Se on nykyisin harvinaisuus ja sitä löytyy vain yksityisistä kirjakokoelmista. Harvinainen kirja julkaistiin vuonna 2005 uusintapainoksena. "Tarua ja totta" -kirjan aiheisiin nojaten laadittiin luukuisten tapahtumien käsikirjoituksia ja kansanhuumorin tapahtumia on pidetty vuodesta 1986 kesäisin Prääsän kansallisen hallintopiirin Kintahankylässä. Ensimmäinen juhla pidettiin Karjalan asukkaiden kansanperinteen kerääjän, tallentajan ja tutkijan Viola Malmin aloitteesta. Hän oli ensimmäisen huumoritapahtuman järjestäjä ja ohjaaja.

Kintahankylän asukkaat, kuten karjalaiset yleensä, ovat vieraanvaraista, iloista ja työtä ahkerasti tekevää kansaa. He ovat huumorintajuisia ja pitävät sutkauksista, taruista, saduista. Kintahankylä valittiin syystä huumorijuhlan pitopaikaksi. Kerran vuodessa tulevat kylän asukkaat juhlan sankareiksi ja tapahtuman isänniksi. Nyt kylästä tiedetään Karjalan tasavallan ja Venäjänkin ulkopuolella. Kylässä on nykyisin 30 vakituista asukasta, mutta juhlissa oli eri kesinä 500:sta 10 000:teen osallistujaa ja kutsuvierasta. Juhlia on pidetty jo 18 kesää peräkkäin. Näinä vuosina on huumorijuhlassa käynyt kansantaideryhmiä Aunuksesta, Vepsän volostista, Suojärven, Kalevalan, Louhen hallintopiireistä, Petroskoista, Moskovasta, Leningradin, Pihkovan ja Novgorodin hallintoalueilta, kutsuvieraita Gabrovosta (Bulgaria), Suomesta, Ruotsista, USA:sta. Juhlasta on tullut kansainvälinen tapahtuma.

Demografisia ja kansallisia erikoispiirteitä

Prääsän kansallisen hallintopiirin alueella asuu 16 882 henkilöä, mm. kaupunkiväestöä - 24% ja maalaisväkeä - 76%. Hallintopiirin syntyvyysprosentti on aluetasavallan korkeimpia. Täällä asuu kahden pohjoiskansan - karjalaisten ja suomalaisten edustajia. Karjalaiset puhuvat karjalan kielen livvin ja lyydin murteita. Venäläiset käsittävät hallintopiirin asukkaista 46,1 %, karjalaiset - 36,8 %, suomalaiset - 6,3 %, muiden kansallisuuksien edustajat - 10,8 %.

Tekninen tuki
Luotu 4 marraskuuta 2006. Toimitettu 10 marraskuuta 2010.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015