Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin.
  Šóńńźą’ āåšńč’English versionSuomalainen versio
  |Karjalasta |Kt:n symbolit   |Matkailua |  Yhteistoimintaa |  

Säämäjärven seutu

Säämäjärven seutu ei ole pinta-alaltaan laaja alue, mutta se on ainutlaatuinen paikallisen väestön - säämäjärveläiskarjalaisten historian, aineellisen ja henkisen kulttuurin muistomerkkien suhteen.

Alueen luonnonkauniit maisemat säilyttivät viehättävyytensä metsiemme epäystävällisen intensiivisen hakkaamisen, teiden, voimansiirto- ja puhelinlankalinjojen, kesämökkien rakentamisen ja metsien ojituksen ikävistä seurauksista huolimatta.

Täällä asuu livvin murretta puhuvia karjalaisia, jotka onnistuivat säilyttämään kielensä, talonpoikaisasumuksen perinteellisen arkkitehtuurin (omakotitalot on koristettu omaperäisillä puukaiverruksilla). Näillä seuduilla elää vielä loistavia tuhattaitureita, käsityöniekkoja, jotka vaalivat esi-isiensä puunkäsittelyperinteitä ja yhä veistävät veneitä, rakentavat heinänteossa ja maanmuokkauksessa käytettäviä työkaluja, kalastus- ja metsästysvälineistä, punovat tuohikontteja, pärekoreja ja muita säilytysastioita.

Säämäjärven seutuvilla vierailee nykyisin kalamiehiä, kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita. Katseltavaa täällä riittää. Näillä main on erinomaiset virkistysmahdollisuudet.

Käydessänne täällä tutustutte vieraanvaraiseen, hyväsydämiseen kansaan, ihmetystä herättävään historiaan, livviläisten aineelliseen ja henkiseen kulttuuriin. Muistatte kauan toistumattoman auringonlaskut ja -nousut Säämäjärvellä -- Karjalan tasavallan eteläosan suurimpiin ja kauniimpiin kuuluvalla järvellä.

Säämäjärvi on alueen ekosysteemin perusta ja sen tärkein tekijä. Täällä on lukuisia historian, rakennustaiteen, etnografian ja luonnon muistomerkkejä. Suojoki saa vetensä tästäkin järvestä. Järvi on kalaisa: järvestä pyydystetään lohta, kuhaa, lahnaa (kuuluisaa Säämäjärven) ahventa, haukia, muikkuja, joita on valitettavasti ahdistelemassa kalastusryhmien muista järvistä verkoilla ja nuotilla tuoma norssi. Muista kalalajeista mainittakoon särki, säyne, kaikkialle "tunkeutuva" kiiski. Järven syvin paikka on 24,6 metrin päässä veden pinnasta (tilastollinen keskivertosyvyys - 6-7 metriä), suurin pituus - 24,6 km ja suurin leveys -15,1 km.

Harrastajakalastajat pyydystävät kalaa kesäisin luodoilla ja onkivat talvisin pilkillä. Kesäisin lomailijoita on järven uimarannoilla: kaupunkilaisten käytössä on lukuisia rantamille rakennettuja lomanviettokohteita. Sadat petroskoilaiset rakennuttivat tänne kesämökkinsä. Tieverkosto Säämäjärven tuntumassa on tiheä. Eri ammatteja harjoittavia ja eri-ikäisiä luonnosta pitäviä ihmisiä houkuttelevat järven sini, fantastiset ruskot, tasaiset hiekkarannat, rantamänniköt. Jokainen löytää makuunsa sopivan lepopaikan. Runoilijat ja taidemaalarit, muusikot ja näyttelijät saavat hyvän inspiraatiolatauksen, rauha, tasapaino täyttävät sielunsa.

Seudullamme käyvä jokainen kutsuvieras saa kosketuksen paikalliseen historiaan, alkuperäisväestöön kulttuuriin ja tapoihin, tutustuu Säämäjärven alueen mitä erilaisimpiin muistomerkkeihin ja merkittäviin paikkoihin vierailemalla karjalaiskylissä, jotka huokuvat omaperäistä muinaiskarjalaisuutta.

Säämäjärven kylä sijaitsee samannimisen järven etelärannalla. Kylästä mainitaan yhdessä Kärkilän ja Ahpoilan asutusten kanssa aikakirjoissa XVI -XVII vuosisadoilta. Kärkilässä on palvontaristi, joka on omistettu Ylentämisjuhlalle. Ahpoilassa taas on tsasouna, joka rakennettiin XVI vuosisadalla. Molemmat kylät sijaitsevat luonnonkauniissa paikoissa, niissä asuu kalastajain ja seppien jälkeläisiä, jotka vaalivat esi-isiensä - säämäjärveläisten livviköjen perinteitä. He kertovat matkailijoille taruja ruotsalaissaaresta ja Pietari Suuren käynnistä Säämäjärven seudulla, kestitsevät karjalaisilla piirakoilla.

Jessoilan ja Ugmoilan kylät sijaitsevat muinaisista ajoista lähtien Säämäjärven etelärannikolla. Suuren isänmaallisen sodan (1941 - 1945) jälkeen kahta kylää kohden oli vain yksi ehjänä säilynyt talo, muut olivat tuhoutuneet paloissa. Nykyisin kaksi entistä kylää muodostavat yhden asutuksen, joka on levittäytynyt Säämäjärven rannoille yli 5 kilometrin pituudella. Asutuksen koulun suojissa toimii "Kotimme - Säämäjärven seutu" - niminen museo. Keskellä asutusta on muistomerkki Synnyinmaan puolesta käydyissä taisteluissa kaatuneille seudun miehille ja naisille. Jessoilan kylässä on Stalinin vainoissa vuonna 1937 menehtyneiden muistolle pyhitetty merkki.

Korsa, Metshelitsa, Rubtsheila sijaitsevat Jessoilasta etelään Prääsään johtavan tien varrella.. Nekin ovat vanhoja karjalaiskyliä, joiden asukkaat ovat säilyttäneen perinteellisen käsityötaitonsa: täällä veistetään taitavasti puuta, punotaan tuohesta ja päreistä kaikenlaista kotitaloudessa käytettävää, kudotaan mattoja.

Näissä kylissä on seuraavia mielenkiintoisia kohteita:

  • G.I.Loginovin omakotitalo - rakennustaiteen muistomerkki Korsan kylässä;
  • A.F.Makarovan maalaistalo Ahpoimäen kylässä;
  • Jermolajevin talo - talonpojan XIX vuosisadalla rakentama talo; tshasouna Rubtsheilan kylässä, jossa turisteille järjestetään tilauksesta käynti karjalaisessa kornitsassa. Siinä esiintyy paikallinen kansanlaulu- ja tanssiryhmä, teetä ja piirakoita tarjotaan.

Särkilahden kylä tunnetaan XV vuosisadalta lähtien. Se on kala- ja metsämiesten Säämäjärven luonnonkauniilla rannalla sijaitseva kylmiltä pohjoistuulilta piilossa oleva asumus. Täällä filmattiin viime vuosisadan 70-luvun "hitti" - sotavuosien tapahtumista ja nuorten naisten kohtaloista ennen sodan alkamista ja sen melskeissä kertova "Hiljaiset ruskot" - kokoillan taide-elokuva. Historiallisia muistomerkkejä:

  • V.P.Tupitsinin, Je.V.Tshesnakovin ja I.A.Mikhailovin talot - historian ja rakennustaiteen muistomerkit;
  • tshasouna;
  • riihi ja sauna;
  • kylän puolustustaisteluissa elokuussa 1941 kaatuneiden neuvostosotilaiden hauta;
  • arkeologisten kaivaustöiden aikana paljastunut esihistoriallisten ihmisten "Särkilahti-III" - asuinpaikka.

Säämäjärven pohjoisrannalla on muinainen Ruga - karjalaiskylä. Siinä filmattiin kohtauksia aikoinaan suosittuun kokoillan taide-elokuvaan "Vuoden -53 kylmä kesä".

Säämäjärven lounaisrannalla sijaitsee Kurmoila-niminen karjalaiskylä. Sen ympäristö on luonnonkaunis: Kesäkukkulat ja Kurmoilan lahti. Kylässä ovat huomiota herättävät seuraavat kohteet: Gusevien omakotitalo(puukoristeet ja -kaiverrukset); Ja.F.Lokkinin talo; valkosuomalaisten vuonna 1919 teloittaman köyhäinkomitean puheenjohtaja P.K.Trofimovin hauta; uuskivikauden ajoilta löytynyt muinaisasumus "Kurmoila-I".

Vanha karjalainen Lahta-kylä sijaitsee samannimisen lahden rannalla. Siinä ovat päiviimme asti säilyneet muutama asuinrakennus puisine kaiverruskoristeineen ja omaperäisine perinteellisine talousrakennuksineen. Je.I.Fedosovan talo muistuttaa suuresti oikeata etnograafista museota. Rakennustaiteen malliesimerkkeinä ovat M.I.Fedotovan, Tergojevien, Jefimovan ja Agafja Fedotovan talot.

Tekninen tuki
Luotu 17 marraskuuta 2004. Toimitettu 17 marraskuuta 2004.
© KT:n valtiollinen IT-alan kehityskomitea, 1998-2015