|
Aunus on yksi vanhemmista Pohjois-Venäjän taajamista. V. 1999 kaupunki on juhlinut 350-vuotisjuhlan (kaupungin statuksen se sai linnan rakennuksen jälkeen v. 1649). Ensimmäinen kirjallinen maininta paikasta on tehty v. 1137.
Aunuksella on "historiallinen kaupunki" -status. Aunus antoi nimen Aunuksen läänille.
Kaupunki on Karjalan kansalliskultuurin keskus, sillä kaupungin asukkaista 60% on karjalaisia.
Aunus on Karjalan "Etelä portaat", Pietari-Moskova-Petroskoi-Murmanski-Suomi - teiden risteys.
Aunuksen piiri sijaitsee Karjalan etelässä, Laatokan rannalla.
Kokonaispinta-ala on 3988 neliökm
Asukasluku on 29,3 tuh. henkilöä.
Keskimääräinen tiheys 7,5 ihmistä per 1 neliökm
Kaupunkeja on yksi, kyliä - 64.
Piirin keskus on Aunuksen kaupunki (11,4 tuh. henkilöä)
Rautatieden ja maateiden kokonaispituus on noin 800 km
Valtionrajasta on 220 km matkaa. 90% pinta-alasta on peitetty metsällä ja suolla. 80 % metsästä on havua.
Luonnon varoista on seuraavaa:
- turvetta - 34,5 tuh. tonnia;
- hiekkaa - 1019 tuh. kuutiometriä;
- hiekka- ja soramateriaalia - 3355 tuh. kuutiometriä;
Alueella on paljon vesistöjä, mm. 49 järveä ja 11 jokea,
kalavarata on - 150-200 tonnia.
Pääsuuntaus taloudessa on metsähakku ja - jalostus.
Teollisuus on pääosin metsäteollisuutta. Hakkuumäärä on 331,9 tuh. kuutimetriä.
Pääteollisuusyrityksiä on kaksi: Aunusmetsä (Metsähakuu -- vuokraa 174,3 heh. metsää) ja Iljinski metsätehdas (puunjalostus -- noin 70% viedään ulkomaille).
Piirin sovhoosit antavat 12 993 tonnia maitoa, 696 tonnia lihaa.
Maatalousytityksillä on kaikkiaan 8 706 lehmää.
Rahtikuljetuksia tehdään 32,7 tuh. tonnia.
Piirissä toimii 18 koulua ja 13 päiväkotia, opiskelijoiden määrä on 5 000 henkilöä.
|